Ignostismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Ateismi

Käsitteet
Ateismin määritelmä
Naturalismi
Positiivinen ja negatiivinen ateismi
Sekulaari humanismi
Tieteen ja uskonnon välinen suhde
Uskonnottomuus
Vapaa-ajattelu


Historia
Ateismin historia


Kritiikit
Uskontokritiikki
Tieteilijöiden uskontokritiikki
Ateismin kritiikki


Yhteiskunta
Ateistien osuus väestöstä
Ateistien syrjintä
Sekularismi
Uskonnoton etiikka
Uskonnoton tapakulttuuri
Uskonnottomuus Suomessa
Valtioateismi


Ihmiset ja järjestöt
Luettelo ateisteista
Luettelo järjestöistä
Tunnukset

 n  k  m 

Ignostismi on näkemys, jonka mukaan kysymys jumalan olemassaolosta on merkityksetön, koska jumalasta ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Ignostismi vaatii jumalasta tarkan, ei-ristiriitaisen määritelmän ennen kuin sen olemassaoloa voidaan edes alkaa harkita tai siitä voidaan väitellä. Termin on tehnyt tunnetuksi rabbi Sherwin Wine, humanistisen juutalaisuuden perustaja. Ignostismin katsotaan usein tarkoittavan samaa kuin teologinen nonkognitivismi. Myös termiä indifferentismi on käytetty.

Vaikka jumalan käsite on ignostismin mukaan mieletön, ignostikko saattaa pitää ajatusta jumalasta tunneperäisesti tai esteettisesti merkityksellisenä. Sen sijaan jumala oliona on epäselvä ja epäjohdonmukainen käsite.

Tätä käsitystä voidaan pitää ei-teismin, (negatiivisen) ateismin tai agnostismin muotona (joskus käytetään termiä välinpitämätön agnostismi, englanniksi apathetic agnosticism). Sanan ignostismi ig-osa tulee englannin kielen sanasta ignorance, tietämättömyys ja viittaa tietämättömyyteen siitä, mitä väitteellä jumalan olemassaolosta tarkoitetaan. Viittaus muotoutuu sanasta gnosis joka on "sydämen tietoa" tai "oivallusta" maailmankaikkeuden henkisestä luonteesta, tai Platonin mukaan "ymmärrys yhdistyneenä tietoon". Toisin sanoen, Ignostismi asettaa kyseenalaiseksi myös henkilön subjektiivisen kokemuksen todistusarvon Jumalasta ja tämän olemassaolosta.

Ignostikolle sellaiset teologien käyttämät käsitteet kuin ”ensimmäinen syy”, ”kaikkivaltias” ja ”kaikkihyvä” ovat epäselviä, ristiriitaisia, kielellisesti tyhjiä tai mahdollisesti runollisia. Siksi niistä ei voi mielekkäästi sanoa, ovatko ne tosia vai eivät. Tämän vuoksi ignostikko odottaa sisäisesti ristiriidatonta jumalan määritelmää, ennen kuin esittää asiasta väitteitä puolesta tai vastaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]