Hyppääjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyppääjä
Hyppääjä elokuvajuliste.jpg
Ohjaaja P.V. Lehtinen
Käsikirjoittaja P.V. Lehtinen
Tuottaja P.V. Lehtinen
Kuvaaja Jyri Hakala
Leikkaaja P.V. Lehtinen
Lavastaja Minna Jauho
Pääosat Helge Wasenius
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Cineparadiso
Ensi-ilta maaliskuu 2001
Kesto 20 min
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet

Hyppääjä (The Diver) on P.V. Lehtisen ohjaama lyhytelokuva vuodelta 2000. Hyppääjä on hymni uimahyppäämiselle ja liikkeen estetiikalle. Se on unenomainen liikkeen, musiikin ja puheen kollaasi urheilun kauneimmasta muodosta. Elokuvan keskipisteenä on Helge Wasenius, uimahyppyjen grand old man, kaksinkertainen olympiakävijä ja pellehyppääjä.

Hyppääjä teki historiaa Tampereen elokuvajuhlilla 2001. Elokuva sai elokuvajuhlien Grand Prix’n, kotimaisen kilpailun alle 30-minuuttisten elokuvien pääpalkinnon ja Risto Jarva -palkinnon, ja lisäksi se oli myös nuorisoraadin ja yleisön suosikki. ”Elokuvan katsominen on kuin joisi raikasta lähdevettä”, tiivisti Risto Jarva -tuomaristo palkintopuheessaan.[1]

Hyppääjä sai valtion elokuvataidetoimikunnan myöntämän laatutuen 2001. Laatutukea myönnetään elokuvan tuottajalle ansiokkaasta elokuvasta.[2]

Hyppääjä on saanut useita palkintoja myös ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla, muun muassa lyhytelokuvasarjan pääpalkinnon Montrealin uuden elokuvan ja median festivaalilla (Festival du nouveau cinéma) Kanadassa 2001 ja kunniamaininnan samana vuonna Amsterdamin Idfa:ssa. Hyppääjä on palkittu myös kahdella merkittävällä urheiluohjelmien ja -elokuvien festivaalilla Italiassa. Maailman vanhin urheiluelokuvien festivaali Rassegna Cinematografica Internazionale SportFilmFestival palkitsi Hyppääjän parhaana elokuvana Palermossa 2002.[3][4] Lisäksi Hyppääjä sai pääpalkinnon Milano International FICTS festivaalin urheiluelokuvien kategoriassa 2006[5]

Lehtinen on sanonut elokuvastaan: “Elokuva on minulle hyvin rakas, eivätkä kuluneet vuodet ole sitä mitenkään muuttaneet - voima on sen ajattomuudessa. Elokuva on näkemykseni elämän kauneudesta ja ainutkertaisuudesta. En nykyään voi katsoa sitä ilman, että silmäni kostuisi. Haikeus on niin suuri, kun lapsuuteni huimapää, Helge Wasenius, ei ole enää keskuudessamme hauskuuttamassa”.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.