Huojuva talo (televisiosarja)
Huojuva talo | |
---|---|
Kestoaika | 290 min |
Pääosissa |
Kari Heiskanen Sara Paavolainen |
Alkuperämaa | Suomi |
Alkuperäiskieli | suomi |
Verkko | Yle TV2 |
Esitetty | 7. lokakuuta 1990 – |
Tuotanto | |
Ohjaaja(t) | Eija-Elina Bergholm |
Käsikirjoittaja(t) |
Maaria Koskiluoma Maria Jotuni (romaani) |
Tuotantoyhtiö(t) | Yle TV2 Teatteritoimitus |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet |
Huojuva talo on syksyllä 1990 ensiesitetty, Yle TV2 -kanavan teatteritoimituksen tuottama viisiosainen draamasarja, joka perustuu Maria Jotunin samannimiseen romaaniin. Käsikirjoituksen laati sen pohjalta Maaria Koskiluoma ja sarjan ohjasi Eija-Elina Bergholm. Avioliittodraaman pääosia näyttelevät Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen, jotka olivat sarjan tekoaikaan aviopari myös tosielämässä.[1][2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1930-luvun taitteeseen sijoittuvassa tarinassa nuori tutkija Eero Markku ja ylioppilas Lea Horni ajautuvat juhannusyönä yhteen ja perustavat perheen. Eero osoittautuu kuitenkin väkivaltaiseksi, ja samaan aikaan myös yhteiskunnassa ja maailmassa kuohuu.[3]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sara Paavolainen | … | Lea Markku, o.s. Horni |
Kari Heiskanen | … | Eero Markku |
Jaana Järvinen | … | Toini Helio, o.s. Horni |
Sinikka Sokka | … | Ester Paasio, o.s. Saari |
Raimo Grönberg | … | Aulis Helio |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seitsemän vuotta ennen tv-sarjaa ohjaaja Eija-Elina Bergholm ja dramaturgi Maaria Koskiluoma olivat tehneet Huojuvan talon Lappeenrannan kaupunginteatteriin[4].
Sarjan kuvauksia tehtiin vuoden verran, keväästä 1988 kevääseen 1989, ja materiaali koostui 3 016 otoksesta. Pääosanäyttelijät Sara Paavolainen ja Kari Heiskanen ovat kertoneet urakan olleen psyykkisesti erittäin raskas[5].
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjanäytelmä palkittiin Yleisradion sivistyspalkinnolla, valtion elokuvapalkinnolla, Telvis-patsaalla ja Jussi-kunniakirjalla.[1] Sara Paavolainen sai parhaan naisnäyttelijän palkinnon Monte Carlon kansainvälisillä tv-festivaaleilla[6].
Helsingin Sanomien tv- ja teatterikriitikko Jukka Kajava kehui sarjaa koskettavaksi ja kaikilta ilmaisualueiltaan huolella tehdyksi: ”Huojuva talo kertoo ihmisestä ymmärtämisen ja tietämisen arvoisia asioita. Ne eivät ole kauniita, mutta eivät sen rumempia kuin todellisuuskaan. Siksi Huojuvan talon suurta traagisuutta kestää.”[4]
Katsojapalautteessa kiinnitettiin paljon huomiota perheen äidin voimattomaan alistumiseen perheväkivallan edessä[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”TV1”, Vuosikirja 1990–1991, s. 36–37, 42. Yleisradio, 1991. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kari Heiskasen kommentit tv-dokumentissa ”Isoja ja intiimejä tarinoita”, osa 3 Televisioteatterista kertovassa tv-sarjassa Suomen suurin teatteri (Yle, 2011). Yle Areena
- ↑ Huojuva talo areena.yle.fi. Viitattu 8.9.2024.
- ↑ a b Kajava, Jukka: Huojuvan talon totuudellisuus koskettaa rankasti. Helsingin Sanomat, 7.10.1990, s. 117. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Moring, Kirsikka: Elämää kiviporan tärinässä. Helsingin Sanomat, 3.11.1990, s. 73. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Vuosikirja 1991-1992, s. 35. Yleisradio, 1992. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.9.2024).