Huhtinirkko
| Huhtinirkko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Nirkot Notodontidae |
| Alaheimo: | Aitonirkot Notodontinae |
| Suku: | Odontosia |
| Laji: | sieversii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Odontosia sieversii |
|
| Katso myös | |
Huhtinirkko (Odontosia sieversii) on kevään varhaisia yöperhosia. Laji tunnettiin aikaisemmin myös huhtinirhasiipenä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siivet ovat läpikuultavat, ja niiden pohjaväri on vaaleanharmaa. Etusiiven etureunan puolella on ruskeaa varjostumaa. Siiven poikki kulkee kaksi selvästi erottuvaa vaaleaa poikkiviirua. Etusiiven takareunassa, lepäävällä perhosella selkäpuolella, on selvä, tummista suomuista muodostuva tupsu. Takasiivet ovat harmaat, ja niissä on vaalea poikkiviiru. Siipien reunan ripset ovat vaaleat, mutta siipisuonten kohdalla tummat. Keskiruumis on enimmäkseen tumma, takaruumis ruskea. Naaras on selvästi koirasta kookkaampi ja raskastekoisempi. Lisäksi naaralla on pidemmät ja kapeammat siivet kuin koiraalla. Siipiväli koiraalla on 39–44 mm ja naaraalla 40–49 mm.[1][2]
Toukka on kaksivärinen. Se on selkäpuolelta vaaleanvihreä ja vatsapuolelta tumman sinivihreä.[3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levinneisyydeltään huhtinirkko on boreaalinen laji, jota tavataan Euroopassa vain sen keski- ja pohjoisosissa. Idässä levinneisyys ulottuu Japaniin saakka.[4] Suomessa huhtinirkkoa tavataan yleisenä aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Aikuiset perhoset lentävät huhti-toukokuussa, ja lentoajan huippu on vapun tienoille.[5] Lentoajan alku riippuu lämpötiloista ja lämpiminä keväinä yksilöitä saattaa lentää jo maaliskuussa.[2]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esiintymisalueellaan huhtinirkko on yleinen ja runsaslukuinen, mutta paikoittainen laji. Sitä tavataan kosteilla, koivua kasvavilla paikoilla. Perhoset lentävät hämärän laskeutumisesta keskiyöhön ja ovat aktiivisia, vaikka lämpötila saattaa olla nollan vaiheilla. Koiraat lentävät kirkkaiden valojen luokse, mutta naaraita tavataan valolla äärimmäisen harvoin. Ilmeisesti naaraat pysyttelevät enimmäkseen korkealla latvustoissa. Tavatut perhosyksilöt ovat jokseenkin poikkeuksetta vasta kuoriutuneita ja hyväkuntoisia, mikä viittaa siihen että aikuiset perhoset elävät vain hyvin lyhyen aikaa.[2]
Parittelu tapahtuu puunrungolla ja kestää yöstä seuraavan päivän iltapäivään. Naaras munii 100–400 munaa yksittäin tai ryhminä puiden latvuksiin. Toukkia tavataan luonnossa harvoin, sillä ne pysyttelevät korkealla latvustossa. Toukat ovat täysikasvuisia kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa, jolloin toukka muuttuu väriltään ruskeaksi, sen pinta tulee rasvaiseksi ja toukka laskeutuu maahan koteloitumaan. Kotelo sijaitsee maassa ja talvehtii.[2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka syö eri koivulajeja (Betula).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 265–267
- ↑ Kimmo Silvonen: toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura: huhtinirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen perhostutkijain seura: tummat nirkot - lajien erottavia tuntomerkkejä (Arkistoitu – Internet Archive)