Hopeakloridi
| Hopeakloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | AgCl |
| Moolimassa | 143,32 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiinteä aine |
| Sulamispiste | 455 °C [1] |
| Kiehumispiste | 1 550 °C [1] |
| Tiheys | 5,56 g/cm3 [1] |
| Liukoisuus veteen | 5,6 · 10−5 g / 100 ml (50 °C) [2] |
Hopeakloridi (AgCl) on hopea- ja kloridi-ionien muodostama ioniyhdiste. Hopeakloridia esiintyy luonnossa sarvihopea- eli klooriargyriitti-nimisenä mineraalina.[4]
Kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hopeakloridi on hyvin niukkaliukoista veteen. Hopeakloridia valmistetaankin lisäämällä hopeanitraattia kloridisuolaliuokseen, kuten kaliumkloridiliuokseen. Tällöin hyvin huonosti veteen liukeneva hopeakloridi saostuu ja voidaan kerätä. Lisäksi syntyy kaliumnitraattia, joka jää vesiliuokseen.[5]
- KCl(aq) + AgNO3(aq) → AgCl(s) + KNO3(aq)
Hopeakloridi liukenee komplekseja muodostaen alkalimetallien syanidiliuoksiin, tiosulfaattiliuoksiin, ammoniumkarbonaatti- ja -kloridiliuoksiin sekä elohopeanitraattiliuoksiin. [1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hopeakloridia käytetään valokuvauspapereissa. Hopeakloridi on herkkä valolle, joka hapettaa kloridi-ioneja, jolloin hopeaionit vastaanottavat niistä vapautuvat elektronit ja pelkistyvät metalliseksi hopeaksi. Pelkistyminen johtaa mustan kuvan syntymiseen. Valokuvauksessa käytetään hopeakloridin lisäksi myös hopeabromidia ja hopeajodidia. [4]
- Cl− + valoenergiaa → Cl + e−
- Ag+ + e− → Ag
Tarkoissa pH-mittareissa käytetään standardielektrodeina kalomelielektrodia tai hopea-hopeakloridielektrodeja. [6]
Hopeakloridia voidaan käyttää magnesium-hopeakloridipattereissa. Patterissa magnesium hapettuu magnesiumkloridiksi ja hopeaionit pelkistyvät. Magnesium-hopeakloridipatterin tuottama lähdejännite on 2,59 V ja napajännite on noin 1,5 V. Magnesium-hopeakloridipattereissa elektrolyyttinä on merivesi, ja niitä käytetään esimerkiksi poijujen valojen jännitelähteinä sekä erilaisissa meteorologisissa laitteissa. Jännitelähteessä tapahtuva kokonaisreaktio on:
- Mg(s) + 2 AgCl(s) → 2 Ag(s) + Mg2+(aq) + 2 Cl−(aq) [7]
Hopea ja bakteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hopeaionit kykenevät tappamaan mikro-organismeja kuten bakteereja ja pieniä alkueläimiä. Hopeakloridia ja muita niukkaliukoisia hopeayhdisteitä käytetään haavojen hoidossa, vaikka ovat ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisia (raskasmetalli). Ne tappavat kuitenkin tehokkaasti niin hyviä kuin huonoja pienorganismeja sekä bakteereja, jotka voisivat haitata haavojen parantumista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Silver chloride MSDS ScienceLab. Arkistoitu 12.1.2009. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Silver Chloride (AgCl) Crystran Ltd.. Arkistoitu 28.12.2008. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Silver Chloride (Hopeakloridi) Käyttöturvallisuustiedote. 5.7.2021. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b Silver chloride – no graduation pictures without it Chlorine Online. Euro Chlor. Arkistoitu 9.6.2009. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
- ↑ silver processing Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
- ↑ R. J. D. Tilley: Understanding Solids, s. 264. John Wiley and Sons, 2004. ISBN 978-0-470-85275-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.6.2009). (englanniksi)
- ↑ Ronald Dell, David Anthony & James Rand: Understanding batteries, s. 88. RSCPublishing, 2001. ISBN 978-0-85404-605-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.6.2009). (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hopeakloridi Wikimedia Commonsissa
