Hoeryeong

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hoeryeong
(회령시)
Hoeryeongin keskusaukio
Hoeryeongin keskusaukio
Hoeryeongin sijainti Pohjois-Hamgyeongissa
Hoeryeongin sijainti Pohjois-Hamgyeongissa

Hoeryeong

Koordinaatit: 42°26′N, 129°45′E

Valtio Pohjois-Korea
Maakunta Pohjois-Hamgyeong
Väkiluku (2008) 153 532[1]










Hoeryeong (kor. 회령시, Hoeryeong-si, hanja 會寧市, McCune-Reischauer Hoeryŏng-si) on kaupunki Korean demokraattisen kansantasavallan Pohjois-Hamgyeongin maakunnassa Pohjois-Korean Kiinan vastaisella rajalla. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan 153 532.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tumenjoen Kiinaan ylittävä silta Hoeryeongissa.

Hoeryeong sijaitsee Pohjois-Korean Pohjois-Hamgyeongin maakunnassa TumenjokiTumenjoen keskijuoksulla Pohjois-Korean Kiinan vastaisella rajalla. Kiinan puolella rajaa sijaitsee Yanbianin korealaisten autonomisen prefektuurin Longjingin kaupunki. Tumenjoki virtaa gieman kaupungin rakennetusta alueesta pohjoiseen ja kaakossa kohoavat Hamgyongvuoret. Hoeryeongin korkeimmat huiput ovat Karaji (1 418 m) ja Obong (1 329 m). Suurin osa kaupungin alueesta on kuitenkin vain 500–800 metrin korkeudella merenpinnasta. Kaupunkiin kuuluvan alueen pinta-ala on 1 750 km², mikä tekee kaupungista kooltaan Pohjois-Korean kolmanneksi suurimman. Noin 80 % kaupungin alueesta on metsää.[2]

Muuhun Pohjois-Koreaan Hoeryeongin ilmasto on suhteellisen kuiva ja kylmä. Keskimäärin kylmempää Pohjois-Korean kaupungeista on vain Hyesanissa. verrattuna Vuoden keskilämpötila Hoeryeongissa on 6°C. Tammikuun keskilämpötila on 11,4°C ja elokuun 21°C. Vuoden keskimääräinen sadanta on 497,3 mm.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong-sukin syntymäkoti.

Tumenjoki on nykyisen kaupungin kohdalla erityisen matala ja kapea, joten paikkaa on käytetty pitkään joen ylityskohtana. Joen pohjoispuolista aluetta asuttivat džurtšenit ja Joseonin hallitsija Sejong (1418-1450) perusti Hoeryeongin osana yhteensä kuutta varuskuntaa valtakuntansa koillisrajalla. Lähellä valtakunnan rajaa sijainnut kaupunki sai vaikutteita ulkomailta. Qing-dynastian aikana paikalta käytiin kauppaa Kiinaan ja kaupunki oli myös yksi varhaisimmista Venäjältä levinneen kristinuskon keskuksista Koreassa.[2]

Japanin miehitettyä Korean japanilaiset rakennuttivat vyuonna 1924 rautatien Kiinan puolelle Longjingiin. Rautatien rakentaminen kiihdytti kauppaa kaupungissa ja myöhemmin alettiin hyödyntää myös läheisiä kivihiilivarantoja. Pohjoiskorealaisen historiankirjoituksen mukaan Kim Il-sungin äiti Kim Jong-suk syntyi Hoeryeongissa 24. joulukuuta 1917. Hänen syntymäkotinsa on nykyisin matkailukohde. Hoeryeongista tehtiin hallinnollisesti kaupunki (si) vuonna 1991.[2]

Hoeryeongissa sijaitsee pohjoiskorealainen keskitysleiri no. 22.[3]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatieasema ja näkymä kaupunkiin.

Hoeryeongin lähistöllä on kivihiilikaivoksia ja alueella on myös suuret metsävarannot. Suureen kivihiiliesiintymä alueella vastaa noin 60 % Pohjois-Korean koko varannosta. Hiiltä käytetään esimerkiksi paikallisen kemianteollisuuden laitoksissa ja metsävarantoja käytetään paikallisessa paperiteollisuudessa. Elintarviketeollisuuden merkitys on kasvanut etenkin 1960-luvulta lähtien. Alue on tunnettu erityisesti aprikooseistaan, minkä lisäksi paikallista savea on käytetty posliinin valmistukseen. Kaupunkia yhdistää Kiinaan Tumenjoen ylittävä silta ja kaupungissa käy kiinalaisia matkailijoita.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoeryeongin asukasluku oli vuonna 2008 yhteensä 153 532.[1] Vaikka kaupunki on pinta-alaltaan yksi maan suurimmista, se on asukasluvultaan yksi sen pienimmistä. Kaupungin asukastiheys oli 88 as./km².[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Viitattu 19.8.2017.
  2. a b c d e f Rainer Dormels: Profiles of the cities of DPR Korea – Hoeryong (pdf) North Korea's Cities. Jimoondang. Seoul. Universität Wien. Viitattu 3.6.2019. (englanniksi)
  3. Esther Felden: Tortured, beaten, starved: life in a North Korean gulag Deutsche Welle. Viitattu 3.6.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]