Hilma Räsänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hilma Räsänen vuonna 1907.

Hilma Sohvi Räsänen (28. maaliskuuta 1877 Kuopio20. tammikuuta 1955 Vihti) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja Maalaisliiton kansanedustaja ensimmäisessä eduskunnassa.

Hilma Räsänen kävi kansakoulun sekä kansanopiston ja valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1900. Räsänen toimi sitten kansakoulunopettajana Sippolassa 1900–1902, Kuopion maalaiskunnassa 1902–1903, Jämsässä 1903–1905, Viipurin maalaiskunnassa 1905–1907 ja Helsingissä 1908–1917. Opettajatyön ohella hän kirjoitti oppikirjoja ja toimi myös kääntäjänä. Räsäsen opettajanura päättyi hänen kuurouduttuaan. [1] Hän kirjoitti tämän jälkeen kirjan hermosairauksista sekä elämäkertateoksen Kirvun luonnonparantolaa johtaneesta Malin Bergströmistä. Räsänen perusti myös Uupuvain Apu -nimisen säätiön, joka ylläpiti naisten lepokotia Askolassa.

Räsänen oli Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1907–1908 Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hilma Räsänen sai lapsen papin kanssa, mutta he eivät menneet naimisiin. Hän luovutti lapsen pois, koska siihen aikaan asiat olivat vaikeita, jos kasvatti lapsen yksin tai aviotta.lähde? Tämä asia kuitenkin kalvoi häntä lopun elämäänsä ja oli varmasti yksi syy siihen, että hän perusti yksinäisiä naisia auttavan Uupuvain apu -yhdistyksen.lähde? Räsäsen vanhemmat olivat vanginvartija Wilhelm Räsänen ja Helena Pitkänen. Hänen veljensä Iisak Jakob Räsänen perusti vuonna 1916 Kastor Oy:n.lähde?

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mihin naisten äänioikeus velvoittaa? Raittiuden ystävien kirjasia n:o 76. Raittiuden ystävät, Helsinki 1906.
  • Äänioikeuden aakkosia naisille, kirjoitti H. R. Suomen naisyhdistys, Helsinki 1906.
  • Maalaisnaisten valistusliittoja perustamaan! Esittänyt alustuksena Maalaisliiton kokouksessa Tampereella Hilma Räsänen. Ilkan kirjasia n:o 5. Ilkka, Waasa 1907.
  • Suomenlahden takaa: Piirteitä Viron entisyydestä ja nykyisyydestä. Kansanvalistusseura 1910.
  • Ainekirjoitus elävään elämään: Kokeiluja, mitä ja miten lapset kirjoittavat, kasvatusopillisia tutkielmia 1. Otava 1913.
  • Hermomme ja kohtalomme: Yksilöiden ja yhteiskunnan suuri kysymys. WSOY 1932, 2. painos 1953.
  • Pikapiirtoja Maalin Bergströmin elämästä ja työstä. Maalin Bergströmin muistorahasto, Helsinki 1936.
  • Maalin Bergström: Ihminen ja parantaja. WSOY 1941.
  • Hermosairas ja hänen ympäristönsä. Omakustanne, Helsinki 1951.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ensimmäisen eduskunnan naiset | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 23.8.2021.