Hihhulit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo maalauksesta. Hihhuli on haukkumasana.
Hihhulit
Nimi Hihhulit
Tekijä Tyko Sallinen
Valmistumisvuosi
Teostyyppi Maalaus (d)
Materiaali Öljyväri ja kangas (maalauspohja)
Korkeus 168 cm
Leveys 185 cm
Kokoelma Kansallisgalleria
Sijainti Ateneumin taidemuseo

Hihhulit on ekspressionistisen taidemaalari Tyko Sallisen öljyvärimaalaus vuodelta 1918. Kooltaan 168 × 185 cm olevaa tummasävyistä Cézannen ja kubismin ihanteiden mukaisesti tehtyä maalausta on pidetty yhtenä Sallisen päätöistä.[1][2]

Hihhulit on yleensä nähty erityisesti uskonnollisen hurmoksen kuvana, jossa tiivistyvät taiteilijan oman lapsuuden väkevimmät ja kipeimmät kokemukset; pelko, toivo ja mielikuvituksen voima, minkä lisäksi työn on katsottu kuvaavan myös sisällissodan kipeitä kokemuksia.[1][3] Maalauksen rytmiikka, sen irrationaalinen puoli ja sen kansalliset piirteet ovat uusprimitivismiä. Varsinkin venäläisessä avantgardessa nämä olivat tuttuja piirteitä.[4]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hihhulit oli ensimmäistä kertaa esillä syksyllä 1918 marraskuun ryhmän näyttelyssä Ateneumissa ja näyttelyn kritiikeissä Sallisen maalauksen hahmoja pidettiin ”tavattoman rumina olentoina”.[1]

Kööpenhaminassa vuonna 1919 järjestetyssä Suomen taiteen näyttelyssä Sallisen Hihhuleista tuli näyttelyn eniten huomiota saanut teos, ja se liitettiin kritiikeissä sisällissodan kipeisiin kokemuksiin. Myöhemmin myös Sallisen elämäkerran kirjoittanut Aaro Hellaakoski sekä taidehistorioitsija Markku Valkonen ovat nähneet teoksessa yhteyksiä sisällissotaan.[1]

Hihhuleita on pidetty Sallisen toisena suurena kansanelämän ja ekstaasin kuvauksensa hänen samana vuonna tekemänsä Jytkyt-maalauksen ohella[2], ja on jopa väitetty, että Sallinen tuskin olisi saanut kansallisen taiteilijan mainetta ilman Hihhuleita ja Jytkyjä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d YLE Teema - Sininen laulu - Osa 1 - Tällaisia me olemme 1900-1920 - Kansalaissota - Hihhulit maalauksen kaksi tulkintaa YLE Teema. Viitattu 23.4.2008.
  2. a b Tyko Sallinen Tampereen taidemuseo 11.9.1999 - 2.1.2000 Tampereen taidemuseo. Viitattu 23.4.2008.
  3. Toveruuden reitti: Tyko Konstantin Sallinen Valtion taidemuseo. Viitattu 23.4.2008.
  4. Soili Sinisalo teoksessa Tuntematon horisontti - Suomen taidetta 1870-1920. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2000.
  5. Marraskuun ryhmän suomalainen ekspressionismi: Tyko Sallinen Valtion taidemuseo. Viitattu 23.4.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]