Hetu (jokikartta)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hetu (河圖 hétú, jokikartta) on yksi kiinalaisen kosmologian teoreettisista kaavioista, jota käytetään lukuisten kiinalaisten oppien perustana. Hetua kutsutaan myös nimillä lohikäärmekartta (龍圖 lóngtú) ja hevoskartta (馬圖 mǎtú). Esimerkiksi teoksessa Baihutong (白虎通) sanotaan:
河出龍圖 "Keltainenjoki lähetti lohikäärmekartan". Lijissä (禮運) kerrotaan: 河出馬圖 "Keltainenjoki lähetti hevoskartan".

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarinan mukaan kiinalaisten myyttinen esi-isä Fuxi käveli kerran joen vartta, kun joesta nousi ihmeellinen hevonen, jolla oli lohikäärmeen pää ja selässä valkoisten ja mustien täplien kuviointi (龍馬 lóngmǎ, lohikäärmehevonen).

Yijing-kommentaari sanoo: "Keltaisenjoen (He) vesi lähetti lohikäärmehevosen; sen selässä oli kihartuvaa karvaa, kuin tähtipisteiden kartta"

Shujing (顧命) mainitsee alkuperäisen Hetun osana Zhoun kuningas Chengin (n. 1042-1021 eaa.) aarteita.

Jushu jinian (竹書紀年 Bambuannaalit), joka käsittelee vanhaa kiinalaista mytologiaa ja historiaa, mainitsee lohikäärmehevosen kuvatessaan, miten Yao luovutti valtaistuimen Shunille.

Viiden planeetan henget ilmestyivät Keltaisellajoella ja ennustivat: "Jokikartta tulee kertomaan keisarille ajan. Meidät tunnistaa kaksoispupillinen keltainen Yao (Yaon silmissä kerrotaan olleen kaksi pupillia, joka merkitsi tarkkanäköisyyttä). Keltaisestajoesta nousi valoa, kaunista höyryä ja pilviä. Sitten lohikäärmehevonen ilmestyi kantaen suussaan suomuista rintahaarniskaa, joka oli kuvioitu punaisin viivoin vihreälle pohjalle; nousi alttarille, laski suustaan merkin ja poistui. Haarniska oli kuin kilpikonnan kilpi, yhdeksän kyynärää leveä. Merkki koostui valkoisesta jalokivestä tehdystä virkamerkistä punaisesta jalokivestä tehdyssä lippaassa, jonka kansi oli keltakultaa ja joka oli sidottu vihreällä nyörillä. Virkamerkissä olivat sanat: "Mielihyvää osoittaen luovutettu keisari Shunille."

Toisessa yhteydessä Bambuannaaleissa Keltaisenjoen henkeä kuvataan lohikäärmehevosen sijasta ihmishahmoisena. Tämän mukaan Hetu annettiin Yu Suurelle eikä Yaolle.

Kun hän (Yu) katsoi Keltaistajokea (He), pitkä mies, jolla oli valkoiset kasvot ja kalan pyrstö, tuli esiin ja sanoi: "Minä olen Hen henki." Sitten hän kutsui Yuta ja sanoi: "Wanming (Yu) tulee säännöstelemään veden." Lausuttuaan tämän hän antoi Yulle joen kartan, jossa oli kaikki veden säännöstelyyn tarvittava tieto ja palasi syvyyksiin.

Luoyangissa, paikalla, jossa Fuxin uskotaan nähneen lohikäärmehevosen, on Longmafutu-temppeli (karttaa kantavan lohikäärmehevosen temppeli).

Hetun rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hetua kuvataan Yijingin "Suuressa selityksessä" (Dazhuan). Se koostuu kymmenestä numerosta, jotka on esitetty mustin yin- ja valkoisin yang-pistein. Kuviossa on viisi paria, joista jokaisessa on kaksi lukua, jotka eroavat toisistaan viidellä: 1-6, 2-7, 3-8, 4-9 ja 5-10. Pariton luku on kuvattu valkoisena (yang, taivas) ja parillinen luku mustana (yin, maa).

Numeroiden tarkoitusta kuvataan seuraavasti:

一六共宗水,二七同道火、三八為朋木、四九為友金、五十共守土。

Yksi ja kuusi ovat yhdessä veden esivanhemmat;
kaksi ja seitsemän jakavat tulen tien;
kolme ja kahdeksan liittyvät yhteen puuksi;
neljä ja yhdeksän tulevat metalliystäviksi;
viisi ja kymmenen valvovat yhdessä maata.

Toinen teksti kuvaa lukujen suhteita seuraavasti:

Taivaan 1 tuottaa vettä, maan 6 täydentää prosessin.

Maan 2 tuottaa tulta, taivaan 7 täydentää prosessin.
Taivaan 3 tuottaa puuta, maan 8 täydentää prosessin.
Maan 4 tuottaa metallia, taivaan 9 täydentää prosessin.

Taivaan 5 tuottaa maata, maan 10 täydentää prosessin.

Hetu synnyttää viisi elementtiä. Ne voidaan liittää myös taivaallisiin runkoihin.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalainen nykytutkija on esittänyt, että hetu olisi muinoin ollut sääkartta. Mustat pisteet merkitsevät sadetta, valkoiset sateetonta aikaa. Keskellä olevat kymmenen mustaa pistettä, joiden kaksi riviä muodostavan neliön, ovat maan symboli. Kartassa alhaalla on itä, ylhäällä länsi, vasemmalla etelä ja oikealla pohjoinen. Itä- ja Etelä-Kiinassa sataa suhteellisesti enemmän; Pohjois- ja Länsi-Kiinassa on suhteellisesti enemmän sateettomia päiviä.[1]

Nykyään hetun tavallisin käyttökohde on fengshui, kiinalainen rakentamista ohjaava oppi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Huang, Alfred: The Numerology of the I Ching