Taivaalliset rungot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān) ovat vanhimmat tunnetut kiinalaiset ajan laskemiseen käytetyt merkit.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Guo Moruo (郭沫若) esitti 1940-luvulla julkaistussa kirjassaan 郭沫若全集考古编 (Guō Mòruò quánjí kǎogǔ biān eli Guo Muruon arkeologisten kirjoitusten kokoelma), että taivaalliset oksat olisivat tulleet käyttöön eri aikona. Hänen mukaansa rungot jiasta dingiin esittävät kalan osia ja tulivat käyttöön aikana, jolloin ihmiset saivat elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Rungot wusta guihin esittäisivät aseita ja maanviljelyssä käytettyjä työkaluja ja olisivat peräisin myöhäisemmältä ajalta, jolloin maanviljely kehittyi.

Nykytutkija Tang Hanin mukaan Shang-dynastian tärkein heimo oli nimeltään Jia ja ensimmäisen heimopäällikön nimi oli Shang Jia 上甲. Kun heimot vuorotellen tulivat uhraamaan jumalilleen ja esi-isilleen, Jia-heimon vuoro oli viikon ensimmäisenä päivänä. Tämän vuoksi ensimmäinen päivä oli jiari (甲日 jiǎrì, jia-päivä). Näin päivät olisivat saaneet nimensä ja "jia" merkityksensä "ensimmäinen".[1]

Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaille annettiin etunimi syntymäpäivän mukaan.

Perinteinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajanlasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shang-dynastian aikaisen tarun mukaan taivaalla oli alun perin kymmenen aurinkoa. Taivaalliset rungot ovat näiden aurinkojen nimet. Joka aamu yksi auringoista nousi taivaalle nimilistan kuvaamassa järjestyksessä. Tämä kierto muodosti 10-päiväisen viikon (旬 xǔn).

Myöhemmin taivaallisiin runkoihin liitettiin viiden elementin yin-yang-vaiheet.

Taivaallinen
runko
Pinyin Korea Vietnam Japani
onyomi
Japani
kunyomi
Yin-yang
阴阳
Wuxing
五行
jiǎ 갑 gap giáp kinoe 阳 yang 木 puu
을 eul ất otsu kinoto 阴 yin
bǐng 병 byeong bính hei hinoe 阳 yang 火 tuli
dīng 정 jeong đinh tei hinoto 阴 yin
무 mu mậu bo tsuchinoe 阳 yang 土 maa
기 gi kỷ ki tsuchinoto 阴 yin
gēng 경 gyeong canh kanoe 阳 yang 金 metalli
xīn 신 sin tân shin kanoto 阴 yin
rén 임 im nhâm jin mizunoe 阳 yang 水 vesi
guǐ 계 gye quý ki mizunoto 阴 yin

Shang-dynastian ajalta peräisin olevat oraakkeliluukirjoitukset osoittavat, että taivaalliset rungot on jo tuolloin liitetty maallisiin oksiin ja näin muodostettu jiazi-kalenteri, joka on jatkuvasti käytössä kuu- ja aurinkokalenterien ohessa. Se on usean kiinalaisen astrologisen menetelmän perusta.

Ilmansuunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehät sisältä ulos:
1. kehä: 12 maallista oksaa
2. kehä: 24 vuorta
3.kehä: kahdeksan taivaallisista rungoista
4. kehä: 8 trigrammia

Taivaallisia oksia käytetään myös määrittelemään ilmansuuntia.

Fengshuissa käytetyn luopanin eli kompassin kehä jaetaan 24 "vuoreen" (山 shān). Pääilmansuuntien molemmin puolin olevat vuoret on nimetty kahdeksan taivaallisen rungon mukaan. Wu- ja ji-runkoja ei käytetä, koska ne edustavat maata itseään, keskusta, josta katsotaan eri suuntiin.

Taivaallinen
runko
Pinyin Suunta
asteina
Ilmansuunta
jiǎ 75° itä
105°
bǐng 165° etelä
dīng 195°
gēng 255° länsi
xīn 285°
rén 345° pohjoinen
guǐ 15°

Lääketiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaalliset oksat ovat yksi kiinalaisen lääketieteen välineistä. Ihmisen syntymäajan neljän pilarin kartan rungoista ja oksista voidaan määritellä synnynnäiset fysiologiset heikkoudet ja vahvuudet. Tämän avulla voidaan analysoida hoidettavan taudin syy sekä sopivin tapa hoitaa sitä.

Jokainen runko edustaa tiettyjä ruumiinosia sekä viiden elementin energiaa, joka hallitsee meridiaaneja.

Taivaalliset
rungot
Pinyin Ruumiinosat
jia Pää, sappirakko
yi Kaula, maksa
bing Olkapäät, ohutsuoli
ding Sydän
wu Kylki
ji Perna, vatsa
geng Napa
xin Lonkka
ren Nilkat
gui Jalat

Sää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden taivaalliset rungot kuvaavat voimassa olevaa taivaallista energiaa, joka vaikuttaa säähän. Tällöin rungoille annetaan viiden elementin määreet eri tavoin.

Taivaalliset
rungot
Pinyin Elementti Säätila
jia yang-maa kostea
yi yin-metalli kuiva
bing yang-vesi märkä
ding yin-puu tuulinen
wu yang-tuli helle
ji yin-maa kostea
geng yang-metalli kuiva
xin yin-vesi märkä
ren yang-puu tuulinen
gui yin-tuli helle

Moderni käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taivaallisia oksia käytetään Kiinassa, Koreassa, ja Japanissa lukuina erilaisissa luettelointia vaativissa tehtävissä:

  • Kouluarvosanoina
  • Luettelointiin virallisissa asiakirjoissa samaan tapaan kuin lännessä käytetään aakkosia a, b, c, d jne.
  • Valintatehtävien ym. listojen vaihtoehtoina.
  • Orgaanisessa kemiassa yhdisteiden nimissä (esimerkiksi metanoli: 甲醇 jiǎchún; etanoli: 乙醇 yǐchún).
  • Tautiluokittelussa (hepatiitti A: 甲型肝炎 jiǎxíng gānyán; hepatiitti B: 乙型肝炎 yǐxíng gānyán).
  • Urheilussa sarjojen luettelointiin (Serie A: 意甲 yìjiǎ).
  • Vitamiinien niminä (tosin nykyään länsimaiset ABC-nimet ovat yleisempiä).
  • Lyhyessä tekstissä kahden puhujan vuorosanojen erottamiseen (甲 puhuu ensin, 乙 vastaa).

Lisäksi Koreassa (erityisesti IT-alalla) merkkejä gap (甲) ja eul (乙) käytetään virallisissa sopimuksissa osoittamaan suurempaa ja pienempää sopimuksen osapuolta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tang Han 唐漢: Hanzi mima 漢字密碼, Zhonghua Shuju 中華書局 2004
  • Royston Low: The Celestial Stems; Acupuncture Theory and Practice in Relation to the Influence of Cosmic Forces Upon the Body
  • Derek Walters: Chinese Astrology, Interpreting the revelations of the Celestial Messengers