Hertunjärvi (Mikkeli)
| Hertunjärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Kunnat | Mikkeli |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Järvinumero | 04.112.1.362 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 76,6 m [1] |
| Rantaviiva | 15,58 km [2] |
| Pinta-ala | 2,08 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0265 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 12,7 m [2] |
| Suurin syvyys | 41 m [2] |
| Saaria | 6[2] |
|
Konttisaari Pulkinsaari |
|
 Hertunjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hertunjärvi on karu ja verraten syvä erämaajärvi Mikkelin kaakkoisosassa Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 2,1 neliökilometriä ja vesitilavuus 26,5 kuutiohehtometriä. Etäisyys Mikkelin keskustasta on 29 kilometriä eteläkaakkoon.[2][1][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hertunjärven pituus lännestä itään on viisi kilometriä. Sen rannat ovat melko mutkaisia ja järven leveys vaihtelee. Laajin niemi on kaakoisrannan Leväniemi, jonka eteläpuolella sijaitsee muuta järveä huomattavasti matalampi Levälahti. Järven läntisimmän osan muodostaa Pulkinlahti ja itäisimmän osan Itäpäänlahti. Noin viidesosa Hertunjärvestä on vähintään 20 metriä syvä. Syvin alue on melko yhtenäinen vyöhyke järven keskiosassa ja noin 40 metriä syviä pisteitä on kaksi. Järven eteläiset rannat syvenevät jyrkemmin kuin pohjoiset.[2][1]
Hertunjärven saariluku on kuusi. Saaret ovat alle hehtaarin mutta yli aarin laajuisia ja ne sijaitsevat järven länsipuoliskolla. Hertunjärven rannat ovat pientalojen täplittämää kumpuilevaa kangasmetsää. Maaston korkeimmat kohdat ovat noin 120 metriä merenpinnan yläpuolella.[2][1]
Hertunjärveen virtaa tulouomia sen länsi- ja eteläpuolisilta pikkujärviltä. Suurin niistä on Kaitajärvi (77,8 metriä mpy). Hertunjärven lasku-uoma on runsaan sadan metrin mittainen nimetön oja, joka laskee kohti pohjoista Saimaaseen kuuluvan Louhiveden (75,8 metriä mpy) Eno-Mikkoon. Hertunjärven ja Eno-Mikon välisen kannaksen leveys vaihtelee useista sadoista metreistä alle sataan metriin. Kannaksella sijaitsee pieniä luonnonsuojelualueita ja sen länsiosassa kohoaa Mullivuori (noin 115 metriä mpy).[1]
Hertunjärven vesitilavuus on 26 476 000 kuutiometriä. Noin puolet järven vedestä on vähintään kahdeksan metrin syvyydessä. Järviwikissä Hertunjärveä kuvaillaan "helmeksi", jota vaivaa rehevöityminen.[2][3]
Hertunjärvi (04.112.1.362) kuuluu Ala-Saimaan lähialueeseen (04.112), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Ala-Saimaan alue (04.11) ja ensimmäinen jakovaihe on Suur-Saimaan alue (04.1). Ala-Saimaan lähialueella on 612 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä, joista Saimaan jälkeen laajimmat ovat Paljavesi, Oininki ja Niinivesi. Hertunjärvi on viides.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hertunjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Edellyttää rekisteröitymisen. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ a b Hertunjärvi (04.112.1.362) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ Ala-Saimaan lähialue (04.112) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.3.2023.