Hertta (nimi)

Hertta
Nimipäivä
– suomenkielinen	4. marraskuuta
– ruotsinkielinen	–
– ortodoksinen	–
Muunnelmia	Ertta
Vastineita eri kielissä	Hertha, Herta
Nimen alkuperä	Nerthus
Infobox OKNimi-testi OK

Hertta on suomalaisen naisen etunimi.

Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naisennimi Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.

Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.

Vuoden 2019 loppuun mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 3 235 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.

Tunnettuja Herttoja

• Hertta Aalto (1888–1970), runoilija
• Hertta Heikkinen (s. 1994), yleisurheilun moniottelija
• Hertta Jack-Leistén (1882–1968), näyttelijä, lausunnanopettaja ja näytelmäkirjailija
• Hertta Kalkas (1925–2011), hoitotieteen professori
• Hertta Kiiski (s. 1973), kuvataiteilija
• Hertta Kuusinen (1904–1974), Suomen historian merkittävin naiskommunistipoliitikko
• Hertta Lammio (s. 2003), jalkapalloilija
• Hertta Tiitta (s. 1923), kirjailija ja kääntäjä
• Hertta Tirranen (1915–1986), kustannustoimittaja, suomentaja ja tietokirjailija
• Hertta Upari (1920–2005), ratsastaja, raviohjastaja ja tallimestari
• Hertta Weissman (1891–1969), oopperalaulaja ja näyttelijä
• Hertta Yrjänä, lapsinäyttelijä

Kuvitteellisia Herttoja

• Hertta, Mustan Pekan naisystävä
• Herttakuningatar, hahmo kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa.

Lähteet

• Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
• Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.