Hertta (nimi)
| Hertta | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 4. marraskuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Ertta |
| Vastineita eri kielissä | Hertha, Herta |
| Nimen alkuperä | Nerthus |
Hertta on suomalaisen naisen etunimi.
Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naisennimi Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.
Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.
Marraskuuhun 2025 mennessä Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 3 859 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.[1]
Tunnettuja Herttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hertta Aalto (1888–1970), runoilija
- Hertta Heikkinen (s. 1994), yleisurheilun moniottelija
- Hertta Jack-Leistén (1882–1968), näyttelijä, lausunnanopettaja ja näytelmäkirjailija
- Hertta-Maija Häkkinen (1921–2008), biokemisti ja alkoholitutkija
- Hertta Kalkas (1925–2011), hoitotieteen professori
- Hertta Kiiski (s. 1973), kuvataiteilija
- Hertta Kuusinen (1904–1974), Suomen historian merkittävin naiskommunistipoliitikko
- Hertta Lammio (s. 2003), jalkapalloilija
- Hertta Laurinkoski (s. 2004), jalkapalloilija
- Hertta Myllymäki (1920–2012), toimittaja
- Hertta Tiitta (1923–1996), toimittaja, kirjailija ja kääntäjä
- Hertta Tirranen (1915–1986), kustannustoimittaja, suomentaja ja tietokirjailija
- Hertta Upari (1920–2005), ratsastaja, raviohjastaja ja tallimestari
- Hertta Weissman (1891–1969), oopperalaulaja ja näyttelijä
- Hertta Yrjänä, lapsinäyttelijä
Kuvitteellisia Herttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hertta, Mustan Pekan naisystävä
- Herttakuningatar, hahmo kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa.
- Hertta Hulkko, televisiosarjassa Salatut elämät
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4
- Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 4.11.2025.