Hertta (nimi)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hertta | |
---|---|
Nimipäivä | |
– suomenkielinen | 4. marraskuuta |
– ruotsinkielinen | – |
– ortodoksinen | – |
Muunnelmia | Ertta |
Vastineita eri kielissä | Hertha, Herta |
Nimen alkuperä | Nerthus |
Hertta on suomalaisen naisen etunimi.
Hertta on alkuaan väärinkäsityksestä syntynyt nimi. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen teoksissa esiintyi muinaissaksalainen jumalatar Nerthus, joka luettiin Hertukseksi käsikirjoitusten vaikeaselkoisuuden vuoksi. Herthus-nimestä muodostettiin naispuolinen vastinen Hertha. Nimenä se alkoi yleistyä 1800-luvulla Saksassa ja Ruotsissa.
Hertta esiintyi Suomen Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882–1883, ja almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien.
Vuoden 2009 loppuun mennessä Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on kaikkiaan ollut kirjoilla 1 995 Hertta-nimistä henkilöä, jotka kaikki ovat olleet naisia.[1]
Tunnettuja Herttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hertta Heikkinen, yleisurheilun moniottelija
- Hertta Jack-Leistén, suomalainen näyttelijä, lausunnanopettaja ja näytelmäkirjailija
- Hertta Kalkas, suomalainen hoitotieteen professori
- Hertta Kuusinen, Suomen historian merkittävin naiskommunistipoliitikko.
- Hertta Tirranen, suomalainen kustannustoimittaja, suomentaja ja tietokirjailija
- Hertta Upari, suomalainen ratsastaja, raviohjastaja ja tallimestari
- Hertta Weissman, suomalainen oopperalaulaja
- Hertta Yrjänä, suomalainen lapsinäyttelijä
Kuvitteellisia Herttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hertta, Mustan Pekan naisystävä
- Herttakunigatar, hahmo kirjassa Liisan seikkailut ihmemaassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 4.11.2015.