Henry Jonsson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Henry Kälarne huhtikuussa 1940.
Henry Kälarne huhtikuussa 1940.
Maa: Ruotsin lippu Ruotsi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Berliini 1936 5 000 m
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Pariisi 1938 5 000 m

John Henry Kälarne, vuoteen 1940 Jonsson (12. toukokuuta 1912 Stugun, Ragunda9. maaliskuuta 2001 Tukholma) oli ruotsalainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti.

Jonssonin urheilu-ura alkoi vakavasti 22-vuotiaana vuonna 1934, jolloin hän saavutti Ruotsin maastojuoksumestaruuskisoissa hopeaa. Samana kesänä hän teki ensiesiintymisen maajoukkueessa maaottelussa Saksaa vastaan. Ensimmäisen Ruotsin mestaruutensa hän saavutti 1935 5 000 metrillä. Seuraavana vuonna hän voitti Ruotsin mestaruuden 1 500 metrillä. Heinäkuussa 1936 Berliinin olympialaisissa Jonsson saavutti pronssia 5 000 metrillä Suomen Gunnar Höckertin voittaessa. Tilanteen teki mahdolliseksi suomalaisen 10 000 metrin olympiavoittajan Ilmari Salmisen kaatuessa matkalla. Jonssonin aika oli 14.29,0, joka oli uusi Ruotsin ennätys parantaen vuodelta 1925 voimassa ollut Edvin Widen tekemää ennätystä. Seuraavina vuosina Jonsson voitti 1937, 1938 ja 1939 5 000 metrin Ruotsin mestaruuden. Jonsson voitti viisi kertaa peräkkäin 1935-1939 maastojuoksun Ruotsin mestaruuden. Vuonna 1938 Pariisissa järjestettiin yleisurheilun EM-kisat. Niissä Jonsson taisteli suomalaisia Taisto Mäkeä ja Kauko Pekuria vastaan. Mäki voitti, mutta Jonsson tuli toiseksi.

Kuva 5 000 metrin juoksun matkalta. Kärjessä Suomen Ilmari Salminen (164), takanaan Iso-Britannian Peter Ward (261), Suomen hopealle tullut Lauri Lehtinen (165), matkan voittaja Suomen Gunnar Höckert (163), Puolan Józef Noji ja hänen takanaan pronssille tullut Ruotsin Henry Jonsson (578).

Tultaessa vuoteen 1940 Kälarne oli elämänsä kunnossa. Hän teki elokuussa 1940 1 500 metrillä uuden Ruotsin ennätyksen 3.48,7 ja 3 000 metrillä uuden ME:n ajalla 8.09,0. Toinen maailmansota pakotti suomalaiset luopumaan olympialaisista. Niissä Jonsson olisi epäilemättä antanut kovan vastuksen suomalaisille, jotka olivat siihen aikaan 5 000 ja 10 000 metrin voittajasuosikkeja. Vuonna 1940 hän sai yhdessä aitajuoksija Håkan Lidmanin kanssa arvostetun Svenska Dagbladetin kultamitalin onnistuneen vuoden tuloksena.

Henry Kälarne kuului niiden kolmen ruotsalaisen huippujuoksijan joukkoon eli Gunder Hägg, Arne Andersson ja Kälarne, jotka julistettiin amatöörisääntöjen rikkomisen vuoksi elinikäiseen kilpailukieltoon. Kaikkiaan Kälarne saavutti urallaan 11 henkilökohtaista ja neljä viestimestaruutta.

Henry Kälarne edusti urallaan Kälarne IK:ta, SoIK Hellasta sekä Brandkårens IF:ää. Hänet nimettiin yleisurheilun Stora grabbariksi numerolla 86. Siviiliuran hän teki Tukholman palokunnassa, jossa hän työskenteli vuoteen 1972.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Miklos Szabo Unkari
Miesten 2 000 metrin maailmanennätyksen haltija
2. heinäkuuta 1937 - 26. elokuuta 1937
Seuraaja:
Archie San Romani, Yhdysvallat
Edeltäjä:
Gunnar Höckert Suomi
Miesten 3 000 metrin maailmanennätyksen haltija
14. elokuuta 1940 - 28. elokuuta 1942
Seuraaja:
Gunder Hägg, Ruotsi