Henrik Liljeroos
Henrik Liljeroos, sukunimi vuoteen 1842 Heikkilä (26. joulukuuta 1828 – 21. tammikuuta 1873[1]) oli suomalainen tehtailija. Hän perusti 1851 Tampereelle värjäysliikkeen ja myöhemmin verkatehtaan. Hän oli myös aktiivinen Tampereen kunnallispolitiikassa.[1][2]
Kangasalan pitäjän Varalan kylästä kotoisin ollut Henrik Liljeroos tuli 12-vuotiaana Tampereelle värjärin oppiin värjärimestari Erik Lindforsin värjäämöön. Hän kävi Tampereella sunnuntaikoulua 1842-1847. Kisälliksi päästyään Liljeroos työskenteli värjärinliikkeissä Turussa, Vaasassa sekä Tampereella värjärimestari Henrik Oslanderin värjäämössä. Vuonna 1851 hän vannoi porvarivalan ja sai Tampereen maistraatilta värjärimestari- ja porvarikirjan.[3]
Liljeroos osti vuonna 1871 Tammerkosken alajuoksulla sijainneen Neulasaari-nimisen saaren. Saarella oli aiemmin toiminut neuloja valmistanut Renforsin neulatehdas, joka oli tehnyt konkurssin 1863. Liljeroos perusti tehdasrakennuksiin kehruu- ja kutomatehtaan sekä lanka- ja kangasvärjäämön. Vuonna 1873 Liljeroos sairastui yritettyään puhdistaa koskeen kertynyttä jäähilettä. Hän vilustui pahoin ja kuoli vain 44-vuotiaana. Liljeroos on haudattu Pyynikin kirkkopuistoon. [4][3][2]
Henrik Liljeroos oli naimisissa vuodesta 1851 Maria Karolina Iso-Tourun (1826–1878) kanssa. [2]
Henrik Liljeroosin poika Johan Henrik Liljeroos laajensi isänsä perustamaa yritystä, joka nimettiin vuonna 1890 H. Liljeroosin Villankehruu- ja värjäystehtaaksi. Neulasaarta alettiin myös kutsua Kehräsaareksi tai Kehruusaareksi.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 651
- ↑ a b c Pyynikin kirkkopuisto : Henrik Liljeroos 26.12.1828 - 21.1.1873
- ↑ a b H. Liljeroosin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Niina Ketonen: Liljeroos (Koskesta voimaa -sivusto)
|
