Henrik Achrenius

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Henrik Achrenius (5. marraskuuta 1730 Sievi17. kesäkuuta 1798 Kalajoki) oli suomalainen runoilija ja Kalajoen nimismies.[1] Osa hänen runoistaan, kuten Tawallinen Morsian Tanssi, jäljitteli ruotsalaista kustavilaisen ajan runoutta. Sen lisäksi hän kirjoitti Aisopoksen eläinsatuja kalevalamitassa (Caxi neljättä kymmendä satua) sekä suomensi Ovidiuksen teoksia.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik Achrenius kuului tunnettuun Achreniuksen pappis- ja runoilijasukuun, hänen vanhempansa olivat Sievin kappalainen Simo Achrenius ja Maria Bång. Hän oli Simo Achreniuksen veli ja Abraham Achreniuksen veljenpoika.

Henrik Achrenius kävi yhdessä vanhemman veljensä Simonin kanssa Oulun triviaalikoulua ja he pääsivät ylioppilaiksi 1749. Henrik opiskeli jonkin aikaa Turun akatemiassa mutta joutui lopettamaan koulun isän kuoleman takia.[1] Vuonna 1757 hän meni naimisiin Kalajoella Kalajoen pitäjänkirjuri Gabriel Calamniuksen tyttären Katariina Helena Calamniuksen kanssa ja alkoi hoitaa Kalajoen nimismiehen ja tilityskomissaarin virkaa. Myöhemmin hänestä tuli appensa jälkeen myös Kalajoen pitäjänkirjuri ja hän peri myös Calamniusten omistaman Sandholman (Santaholma) tilan.

Achrenius kirjoitti tilapäisrunoja ajankohtaisista tapahtumista sekä runoja muun muassa häitä varten. Hän sai vaikutteita erityisesti ruotsalaiselta runoilijalta Carl Michael Bellmanilta. Uskonnollisia aiheita Achrenius käsitteli vain runossaan "Katoowaisuudesta", joka kuvaa kuoleman ja häviämisen kaikkivaltaa. Runo on lähellä Cajanuksen virttä "Etkös ole ihmisparka".[2]

Katso, kuinka kasoawat,
kukoistawat,

yrtit, kaikki kaunihit!
Mutta owat muuttumahan,

puuttumahan,

aina warsin walmihit.
Kusa etu, eläwillä,

liikkuwilla,

luonto luja tawataan?
Muutos niisä, niin kuin muisa

olennoisa

hakematta hawaitaan.
Eipä pyydä pysywätä

kestäwätä,

Olla alla auringon;
Yhden katowaisen siaan

toinen piaan

tulee, saapi olennon”.

Henrik Achreniuksen runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Terve Poica Pohjanmaalda 1754, Elias Niblingin väitöskirjaa varten sepitetty onnitteluruno
  • Muistoruno. 1765 (Sievin kirkon vihkiäisiin)
  • Runot Kruunun Wiina keitoxista. 1777
  • Wiinasta Walitus Wirsi/Runo raukan kuolemasta. 1777
  • Runot Calajoen pitäjän suurimman osan rajan suojelusmiesten luvattoman poijes tulon ylitse. 1790
  • Tavallinen Morsian Tanssi. julkaistu 1850
  • Laulu Papin Frouwille 1. Päivänä Touko kuusa 1792. julkaistu 1822
  • Katoowaisuus. julkaistu 1832

Henrik Achreniuksen suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Caxi Neljättä Kymmendä Satua. 1775
  • Ovidiuksen elegia Aestus erat.
  • Marseljeesin ensimmäinen suomenkielinen teksti.
  • Yxi Uusi Lystillinen Weisu. 1790-luvulla (Bellmanin Fredmanin 15. epistolan suomennoa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pentti Virrankoski: Achrenius, Henrik (1730 - 1798) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.12.2015.
  2. Mirjami Wilén & Pentti Pulakka: Henrik Achrenius Kirjastovirma. 2007 (1995). Viitattu 10.6.2009.

Kirjallisuutta suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henrik Achrenius: Runot vuosilta 1754–1797. Toimittanut Matti Piispa. WSOY, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.