Henri Coandă

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henri Coandă vuonna 1967

Henri Marie Coandă [ɑ̃ˈri maˈri ˈko̯andə] (7. kesäkuuta 188625. marraskuuta 1972) oli romanialainen aerodynaamikko ja kehitti vuonna 1910 suihkumoottorilla varustetun lentokoneen Coandă-1910:n. Hän löysi virtausmekaniikan ilmiön, jota kutsutaan Coandă-ilmiöksi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Coandă syntyi Bukarestissa. Hän oli suuren perheen toinen lapsi. Hänen isänsä oli kenraali Constantin Coandă, joka toimi matematiikan professorina Kansallisessa sillan- ja tienrakennuskoulussa.

Coandă joutui 13-vuotiaana isänsä määräyksestä sotilaskouluun, josta valmistui 1903 ylikersanttina. Hän alkoi opiskella Bukarestin Tykistö-, sotilas- ja laivastoinsinöörien koulussa, joska hänet lähetettiin 1904 Saksaan, jossa opiskeli Berliinin teknillisessä korkeakoulussa Charlottenburgissa. Coandăsta tuli tykistöupseeri, mutta hänen kiinnostuksensa oli lentämisessä. Hän rakensi Romanian armeijalle eräänlaisen ohjuksen ja opiskeli sen jälkeen Liègessä, Belgiassa, vuodet 1907–1908. Hän erosi armeijasta ja teki pitkän automatkan (IsfahanTeheranTiibet). Palattuaan hän jatkoi Pariisiin, jossa opiskeli École Nationale Superieure d'Ingenieurs en Construction Aéronautique -yliopistossa valmistuen vuodessa lentokoneinsinööriksi.

Hän alkoi tutkia virtauksen mekaniikkaa Gustave Eiffelin ja Paul Painlevén kanssa. Hän löysi rajakerrokseen liittyvän Coandă-ilmiön.

Coandă-1910-lentokone

Vuonna 1910 hän rakensi Gianni Capronin työtilassa maailman ensimmäisen suihkukoneen, Coandă-1910:n, joka lensi muun muassa toisen International Aeronautic Salon -näyttelyn aikana Pariisissa. Pyörivän ahtimen sijasta ilma puristettiin 4-sylineterisellä mäntämoottorilla. Paineilma syötettiin kahteen polttokammioon, joiden purkautuva kuuma kaasu aikaansai reaktiovoiman. Seuraava suihkukone lensi vasta 30 vuotta myöhemmin, se oli Caproni Campini N.1.

Vuodet 1911–1914 hän toimi Bristol Aeroplane Companyn teknisenä johtajana.

Vuonna 1915 hän siirtyi Ranskaan, jossa toimi I maailmansodan ajan Delaunay-Belleville, jossa suunnitteli muun muassa Coandă-1916-koneen. Coandă konsultoi 1950-luvulla Carevelle-matkustajakoneen suunnittelussa.

Avrocar

1920- ja 1930-luvuilla hän kehitti rakettikelkan ja suunnitteli junan aerodynamiikkaa. Vuonna 1934 hän sai Ranskassa patentin Coandă-ilmiölle. Vuonna 1935 hän kehitteli pintaliitäjää Aerodina Lenticulara. Hän kehitti myöhemmin Avro Canada -yhtiölle "sotilaallisia lentäviä lautasia", jotka Yhdysvaltain ilmavoimat osti ja julisti salaisiksi.

Vuonna 1969 hän palasi sosialistiseen Romaniaan, jossa toimi tieteellisen INCREST-instituutin johtajan vuoteen 1971, jonka jälkeen johti Elie Carafolin kanssa Bukarestin teknillisen korkeakoulun lentotekniikan osastoa.

Coandă kuoli Bukarestissa 25. marraskuuta 1972. Bukarestin lentoasema on nimetty hänen mukaansa Henri Coandăn kansainväliseksi lentoasemaksi.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1956: Coandăa ylistettiin New Yorkissa ensimmäisen suihkukoneen kehittäjänä
  • 1965: International Automation Symposium New Yorkisa palkitsi Coandăn Harry Diamond Laboratories Award-palkinnolla
  • Palkinto ja kultamitali "Vielles Tiges".
  • UNESCOn palkinto tieteellisestä tutkimuksesta
  • Ranskan ilmailun mitali, ja komentajasormus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henri Coandă.