Helsingin Suomalainen Klubi
| Helsingin Suomalainen Klubi | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kansakoulunkuja 3, Helsinki |
| Sijainti | Kamppi |
| Valmistumisvuosi | 1959 |
 |
|
Helsingin Suomalainen Klubi on Helsingissä toimiva miehille tarkoitettu aatteellinen klubi, jonka tarkoituksena on vaalia suomalaista kulttuuria, suomalaiskansallisia perinteitä ja suomen kieltä.[1] Klubia ylläpitävä yhdistys on perustettu 25. huhtikuuta 1876 nimellä Luku- ja Konversationi – klubbi Helsingissä. Klubin tiloissa toimii myös klubiravintola.[2] Klubiin kuuluu tällä hetkellä noin 3000 jäsentä.
Klubi on kulttuuri- ja keskusteluklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan. Se ei ole sidoksissa poliittisiin puolueisiin ja on avoin kaikille arvomaailmaansa sitoutuville suomalaisille miehille. Fennomaanien perustama klubi on kuitenkin perinteisesti yhdistetty porvarilliseen aate- ja arvomaailmaan. Kansallisen Kokoomuksen puoluetoimisto toimi pitkään vuokralaisena klubin talossa, josta puolueen taustasäätiö vuosina 1972–1999 omisti puolet.[3][4]
Helsingin Suomalainen Klubi on yleishyödyllinen yhteisö, jonka laaja sähköinen julkaisutoiminta kohdistuu myös kansainväliseen yhteisöön. Merkittävimmät Klubin ylläpitämät sivustot ovat G. Mannerheimin ja Jean Sibeliuksen elämäntyötä esittelevät kokonaisuudet.
Klubi toimii Helsingin Kampissa osoitteessa Kansakoulunkuja 3 useassa eri kerroksessa.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klubi tarjoaa jäsenilleen ohjelmaa kulttuurin ja erilaisten harrastusten merkeissä. Luentotyyppisiä klubi-iltoja järjestetään esimerkiksi ulko-, puolustus- ja talouspolitiikkaan liittyen.
Klubilla on parikymmentä harrastusryhmää.lähde? Harrastustoimintaa on sekä klubitiloissa että niiden ulkopuolella. Biljardia on pelattu vuodesta 1893. Muita harrastuksia ovat bridge, digikamera- ja luontokuvaus, gastronomia, golf, kalastus keilailu, kelloharrastus, maanpuolustus ja ammunta, moottoripyöräily ja -urheilu, metsästys, seniorijumppa, sikariharrastus, skruuvi, tennis, veneily ja vironharrastus.
Klubin suuria menestyksiä ovat sen kuoro ja orkesterit. Ne viihdyttävät kuulijoita Klubin eri tilaisuuksissa. Kuoro antaa vuosittain lukuisia konsertteja myös Klubin ulkopuolella aina ulkomaita myöten. lähde?
Klubi järjestää yhteistyössä Opetushallituksen, Äidinkielen opettajain liiton, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton, kirjakauppa Rosebudin sekä Suomen Kuvalehden kanssa vuosittain Suomalaisen kirjoituskilpailun. Kilpailun teemat liittyvät ajankohtaisiin Suomea ja suomalaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Kohu naisten pääsystä jäseniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klubi on ollut vuonna 2018 ja 2023 otsikoissa vain naisia koskevan jäsenrajoitteen vuoksi. Naisia ei edelleenkään hyväksytä Klubin jäseniksi. Kohun seurauksena silloinen sisäministeri Kai Mykkänen erosi Klubin jäsenyydestä ja Klubin johtokunta ilmoitti, ettei asia ole vuosikokouksen esityslistalla sääntömuutoksen muodossa.[5] Myös muita vastaavia sääntöjä on muissakin klubiyhteisöissä tullut ilmi.[6] Klubin ravintola ja muut tilat ovat avoimia kaikille. Osa Klubin tilaisuuksista on avec/ystävä-tilaisuuksia. Sukupuolirajoite koskee siis ainoastaan jäsenyyttä.lähde? Jäsenäänestys syksyllä 2023[7] piti sukupuolirajoitteen täpärästi voimassa ja päätös johti uudelleen jäsenien eroamiseen Klubista. Yli 70-vuotiaat jäsenet olivat voimakkaimmin naisten liittymistä vastaan.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Toiminta Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ Etusivu Klubin ravintola. Viitattu 24.1.2020.
- ↑ 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (Arkistoitu – Internet Archive), s. 28. Helsingin Suomalainen Klubi. Viitattu 1.5.2012.
- ↑ Annamari Iranto: Kokoomuksen Tujunen: Säätiöiden käyttö tavallista Yle 24.4.2012. Viitattu 1.5.2012.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7c4ca426-8176-4da5-b0be-e0c25a09168c
- ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001794831.html
- ↑ https://www.klubi.fi/site/assets/files/3765/klubin_kyselytutkimus_naisjasenyydesta_2023_analyysi_kjl.pdf
- ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-suomalainen-klubi-ei-edelleenkaan-avaa-jasenyytta-naisille-vahemmisto-esti-muutoksen-jasenaanestyksessa/8841584#gs.350peo
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Friberg, Rauno: Helsingin Suomalaisen Klubin kuoron matkassa 20 vuotta. Rainer Friberg, 2020. ISBN 9529437781.
- Larnemaa, Ritvos, Hedenström: Suomalainen ruokaretki, s. 204-212. Tammi 2001
- Virmavirta, Jarmo: Pojat suomalaisella klubilla: kertomuksia Helsingin suomalaisesta klubista ja klubilaisista. Otava, 2001. ISBN 951-1-17542-4.
Klubin ylläpitämät nettijulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 130 vuotta Helsingin Suomalaisen Klubin toimintaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helsingin Suomalainen Klubi
- Mannerheim
- Sibelius
- Karjalaissyntyiset sodissamme kaatuneet
- Suomalaiset sotavankileirien saaristossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomalainen kirjoituskilpailu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vuoden journalistipalkinto (Arkistoitu – Internet Archive)