Hellerin tauti
Hellerin tauti eli disintegratiivinen kehityshäiriö (ent. lapsuuden dementia)[1] on autismin kirjoon kuuluva neurologinen oireyhtymä, jonka esiintyvyys on vain 0,3 promillea[2]. Taudin tutkimus on ollut niin vähäistä, ettei sen syitä ole kyetty selvittämään[3]. Taudin on epäilty johtuvan muun muassa aivojen kroonisesta tulehduksesta, liiallisesta rasvojen kertymisestä keskushermostoon, tuberosis sclerosicsesta tai epileptisten kohtausten seurauksista[4].
Hellerin tauti puhkeaa keskimäärin 2–4-vuotiaana ja etenee nopeasti. Sairastuneella lapsella ei ole välttämättä aiemmin ollut autismiin viittaavia piirteitä, vaan lapsen kielellinen ja sosiaalinen kehitys on ollut tavallisuudesta poikkeamatonta. Oireyhtymään kuuluu myös epileptisyyttä ja vaikeaa kehitysvammaisuutta.
Sosiaalisten taitojen ja kielellisen ilmaisun häviämisen lisäksi Hellerin tautiin kuuluu joskus muun muassa vaikeutta siirtyä valvetilaan yöunen jälkeen[2] sekä unettomuutta. Hellerin tauti on yleisempi pojilla, ja Yhdysvalloissa siitä kärsii arviolta viisi lasta 10 000:sta.
Hellerin taudin kuvasi vuonna 1908 itävaltalainen Theodor Heller. Tauti sulautettiin yhdysvaltalaiseen DSM-5-tautiluokitukseen vuonna 2013[5] uudistetussa versiossa uuteen autismikirjon häiriö -kattodiagnoosiin yhdessä muiden autismin kirjon oireyhtymien kanssa[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mouridsen: Childhood disintegrative disorder journal=Brain Dev. volume=25, issue=4, pages=225–8, June 2003
- ↑ a b Bettina E Bernstein: Childhood Disintegrative Disorder. http://emedicine.medscape.com/article/916515-overview
- ↑ http://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/childhood-disintegrative-disorder/basics/causes/con-20026858
- ↑ Raija Hiljanen: Autismin kirjon diagnoosit tänään. Autismi 2/2010
- ↑ Autismikirjon häiriö uusimman DSM-5 luokituksen mukaan
- ↑ Marja-Leena Mattila: Väitöstutkimus: Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys ja diagnostiikkaa. Autismi 1/2014, sivu 29