Heksyleeniglykoli
| Heksyleeniglykoli | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-metyylipentaani-2,4-dioli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC(CC(C)(C)O)O[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H14O2 |
| Moolimassa | 118,172 g/mol |
| Sulamispiste | –50 °C[2] |
| Kiehumispiste | 198,5 °C[2] |
| Tiheys | 0,922 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Heksyleeniglykoli (C6H14O2) on dioleihin eli kaksi hydroksyyliryhmää sisältäviin alkoholeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään liuottimena, jarrunesteissä, kosmetiikassa ja orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa heksyleeniglykoli on väritöntä nestettä. Sillä on heikko, hieman makea tuoksu. Yhdiste sitoo vettä eli on hygroskooppista. Heksyleeniglykoli liukenee erittäin hyvin veteen ja useisiin orgaanisiin liuottimiin esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja hiilivetyihin.[2][3] Heksyleeniglykoli voi ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä[4].
Heksyleeniglykolia valmistetaan pelkistämällä diasetonialkoholia vedyn avulla. Yhdistettä käytetään muun muassa väriaineiden ja musteiden liuottimena, jarrunesteiden ja voiteluaineiden komponenttina, kosteudensitojana kosmetiikassa ja tupakassa sekä orgaanisen kemian synteeseissä.[2][5] Heksyleeniglykolia käytetään yleisesti apuaineena kiteytettäessä proteiineja ja muita biomolekyylejä röntgenkristallografiatutkimuksia varten. Yhdiste stabiloi biomolekyylien rakennetta kiteytettäessä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hexylene glycol – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 26.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 159. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 805. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
- ↑ Heksyleeniglykolin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 26.11.2018.
- ↑ William L. Howard: Acetone, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 26.11.2018
- ↑ Kanchan Anand, Debnath Pal & Rolf Hilgenfeld: An overview on 2‐methyl‐2,4‐pentanediol in crystallization and in crystals of biological macromolecules. Acta Crystallographica, 2002, 58. vsk, nro 10–1, s. 1722–1728. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2018. (englanniksi)