Heikki Roivainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heikki Roivainen (30. joulukuuta 1900 Pielavesi5. lokakuuta 1983 Kerava[1]) oli suomalainen kasvitieteilijä joka oli tunnettu erityisesti sammaltutkimuksistaan. Hänelle myönnettiin vuonna 1971 professorin arvonimi.[2]

Maanviljelijäperheeseen syntynyt Roivainen valmistui filosofian kandidaatiksi 1935 ja väitteli tohtoriksi 1954. Hän osallistui kasvitieteilijänä suomalaisten maantieteilijöiden (Väinö Auer, Esa Hyyppä ja Ernst Håkan Kranck) retkikuntaan joka tutki vuosina 1928–1929 Tulimaata, Patagoniaa ja Chilen keskiosia. Roivainen teki tohtorinväitöskirjansa Tulimaalta keräämiensä suokasvillisuusnäytteiden pohjalta. Hän teki uuden retken näille alueille vielä 1969–1970. [2]

Roivainen toimi muun muassa Pohjois-Suomen Laidun- ja Nurmiyhdistyksen toiminnanjohtajana Oulussa ja oli työssä maatalouskoelaitoksen kasvitautiosastolla sekä Helsingin yliopiston maanviljelys- ja metsäeläintieteen laitoksella. Hän oli Helsingin yliopiston kasvimuseon amanuenssina vuodesta 1953 alkaen ja museon kustoksena vuodesta 1956 alkaen. [2]

Roivainen tutki muun muassa putkilokasveja, Suomen ja Tulimaan sammalia ja mikrosieniä. Hän julkaisi kaikkiaan noin 150 tutkimusta joista 14 käsitteli sammalia. Roivainen oli Sociedad Latino Americana de Briologia-yhdistyksen kunniajäsen ja sammalsuku Roivainenia Perss. on nimetty hänen mukaansa.[2]

Roivainen oli käsikirjoittajana ja kuvaajana Suomen Maantieteellisen Seuran vuonna 1931 tuottamassaTulimaata tutkimassa-dokumenttielokuvassa. Dokumentti käsitteli maantieteilijä ja geologi Väinö Auerin johtamaa ensimmäistä tutkimusmatkaa Tulimaahan vuosina 1928–1929. Jatkosodan aikana Roivainen toimi tk-kuvaajana.[1][3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tietoja kasvillisuudesta sekä putkilo- ja lehtisammalkasvistosta keskisen Luttojoen seuduilla. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 1, 8. Helsinki 1922-1923
  • Tietoja Pihtiputaan ja Kinnulan putkilokasvistosta. Kuopion luonnon ystäväin yhdistyksen julkaisuja. Sarja B 1, 2. Kuopio 1927
  • Lisätietoja eräiden lehtisammallajien esiintymisestä maassamme. Annales Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 9, 6. Helsinki 1929
  • Contribuciones á la flora de Isla Elisabeth, Rio de las Minas y Puerto San Isidor de Prov de Magallanes, de Puerto Barroso de Prov. de Chiloë y de los alrededores de Termas de Chillán de Prov. de Ñuble, Chile. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 4, 8. Helsinki 1933
  • Informaciones sobre excursiones botanicas en la costa oriental de la Patagonia. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 4, 6. Helsinki 1933
  • Observaciones sobre la vegetación en los alrededores de Termas de Chillán. prov. de Ñuble, Chile. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 5, 4. Helsinki 1934
  • Bryological investigations in Tierra del Fuego : with diagnoses of many new species by Edwin B. Bartram. 1, Sphagnaceae-Dicranaceae. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 9, 2. Helsinki 1937
  • Eriophyid news from Finland. Acta entomologica Fennica 3. Suomen hyönteistieteellinen seura, Helsinki 1947
  • Eriophyid news from Sweden. Acta entomologica Fennica 7. Suomen hyönteistieteellinen seura, Helsinki 1950
  • Äkämäpunkit - Eriophyidae ; kirj. J. I. Liro, H. Roivainen. Suomen eläimet 6. WSOY 1951
  • Contributions to the knowledge of Eriophyids of Finland. Acta entomologica Fennica 8. Suomen hyönteistieteellinen seura, Helsinki 1951
  • Studien über die Moore Feuerlands. Annales botanici Societatis zoologicae-botanicae Fennicae Vanamo 28, 2. Helsinki 1954
  • Länsi-Lapin matkaopas. Otava 1957

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Einar Ingelström : Kasvilääkäri : opas tautien ja tuholaisten torjumiseen hedelmäpuista ja marjapensaista sekä vihannes- ja koristekasveista ; suom. Heikki Roivainen. Tammi 1951

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]