Hartiapankkirakentaminen
Hartiapankkirakentaminen on rakentamista, jossa mahdollisimman suuri osa töistä tehdään itse.[1] Hartiapankkirakentamisessa saatetaan hyödyntää talkoita, jolloin rakentajan tuttavat ja sukulaiset voivat työskennellä hänen apunaan vapaaehtoisesti.[2] Omatoiminen rakentaminen vie paljon aikaa mutta on rakentamistavoista edullisin, jos oman työn arvoa ei oteta huomioon.[3] Riskinä ovat ammattitaidon puutteesta mahdollisesti aiheutuvat virheet, jotka voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa enemmän kustannuksia kuin mitä itse tekemällä säästettiin. Myös rakentamisen pitkittymisestä syntyvät korkomenot ja rakentamisen aikana juoksevat asumiskulut saattavat tehdä loven säästöihin.[1]
Suomessa 1940–1950-lukujen aikana rakennetut rintamamiestalot tehtiin usein hartiapankkiperiaatteella ilman ammattiosaamista ja erityistyökaluja.[4] Hartiapankkirakentaminen on kuitenkin vähentynyt huomattavasti niiden vaatimusten vuoksi, joita rakennusmääräykset asettavat osaamiselle, ammattitaidolle ja pätevyydelle.[5] Suomessa hartiapankkirakentaja saa tehdä työt muilta osin itse, mutta sähkökytkennät ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto (KVV) on teetettävä sellaisilla henkilöillä, joilla on rakennusvalvontaviranomaisten myöntämä hyväksyntä.[4] Lisäksi hartiapankkirakentajan on otettava riittävät vakuutukset ja palkattava rakennushankkeesta vastaava työnjohtaja, jos hän ei itse ole pätevä toimimaan kyseisessä tehtävässä.[2]
Hartiapankkirakentamiseen liittyvä käsite ”pitkä tavara” viittaa siihen, että rakentamisessa tarvittavat materiaalit hankitaan tilaamalla ne työmaalle ja talon rakentaminen suoritetaan paikan päällä. Vastakohta ”pitkälle tavaralle” on talopaketti, jossa käytetään rakennuspaikalle tuotuja valmiita elementtiosia.[4] Kustannusten kannalta pakettirakentamisen ja paikallarakentamisen välillä ei ole käytännössä suurta eroa.[1]
Vuonna 2015 ilmestyneen Aalto-yliopiston Uusi suomalainen unelmakoti? –julkaisun sisältämien asumiskyselyjen tulosten mukaan 71 prosenttia vastaajista ei pitänyt omatoimista ”tee se itse” -rakentamista sellaisena rakentamismuotona, joka sopisi heille itselleen. Ainoastaan noin 8 prosenttia oli sitä mieltä, että täysin omatoimirakentamisella toteutettu pientalo sopisi heille hyvin. Kaikista vastaajista 21 prosenttia oli puolestaan sitä mieltä, että siten toteutettu pientalo sopisi heille mahdollisesti.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rakentamistavan valinta (Hartiapankkirakentaminen) Rakentaja.fi. Schibsted. Arkistoitu 21.8.2023. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ a b Toteusmuodon valinta Harkkokivitalo.fi. Betoniteollisuus ry. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ a b Koskinen, Olli-Pekka: Townhouse-talojen kustannustehokkaat tuotantomenetelmät (pdf) (sivut 72–75) Aalto.fi. 31.10.2017. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ a b c Savela, Sanna: Yksinhuoltajaäiti Riikka Sirenius, 41, rakensi 8-kulmaisen talon omin käsin – "Sain idean yövuorossa, seuraavana aamuna vein suunnitelmat rakennusvalvontaan" Yle.fi. 9.10.2018. Yle. Viitattu 21.8.2023.
- ↑ Nurmi, Klaus: Omakotitalon rakentaminen nielee yhä enemmän rahaa ja vie paljon aikaa – kannattaisiko sittenkin päätyä toiseen vaihtoehtoon? Helsingin Uutiset. 30.6.2021. Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 21.8.2023.