Harry Borg
| Harry Borg | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. elokuuta 1894 Turku |
| Kuollut | 19. helmikuuta 1918 (23 vuotta) Finström |
| Ammatti | konttoristi |
| Vanhemmat | Walter Borg ja Ida Ojala |
Harald "Harry" Borg (13. elokuuta 1894 – 19. helmikuuta 1918) oli suomalainen konttoristi, joka 1910-luvulla oli yksi Turun ruotsinkielisen työväenliikkeen voimahahmoista. Vuoden 1918 sisällissodan aikana hän johti Ahvenanmaalle lähetettyä Turun punakaartin osastoa ja kaatui Godbyn kylässä käydyssä taistelussa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Borg aloitti Arbetet-lehden konttoristina jo vuonna 1911, jolloin hän oli vasta 17-vuotias.[1] Borg oli mukana Turun ruotsalaisen työväenyhdistyksen (Åbo Svenska Arbetarföreningen) toiminnassa, jonka johtokuntaan hänet valittiin 1916.[2] Borg oli myös Åbo Svenska Socialdemokratiska Ungdomsklubb -nuorisojärjestön johtohahmoja ja kuului sen hallitukseen.[3]
Kun Turun poliisijohto erotettiin vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen, Borg oli mukana kaupunkiin perustetun järjestyslautakunnan toiminnassa. Marraskuussa 1917 Turun porvarillinen lehdistö väitti venäläisten vallankumouksellisten matruusien keskeyttäneen hänen toimeksiannostaan oikeudenkäynnin, jossa käsiteltiin elokuussa tapahtunutta Turun voimellakkaa.[4] Joulukuisten mellakoiden aikana Borgin väitettiin osallistuneen kauppojen ryöstelyyn, mutta ilmeisesti hän yritti todellisuudessa hillitä ryösteleviä kansanjoukkoja kuitenkaan siinä onnistumatta.[5]
Sisällissodan sytyttyä Borg johti helmikuussa 1918 Ahvenanmaalle lähetettyä Turun punakaartin osastoa, joka Finströmin Godbyn kylässä joutui taisteluun Uudenkaupungin suojeluskunnan kanssa. Borgin kerrotaan johtaneen rynnäkköä pelkästään revolveri aseenaan. Hänen lisäkseen taistelussa kaatui kaksi muuta punakaartilaista ja sen jälkeen valkoiset teloittivat kahdeksan vangiksi jäänyttä punaista Färjsundetissa. Borg ja muut Ahvenanmaalla kuolleet punakaartilaiset haudattiin Turun hautausmaalle 10. maaliskuuta järjestetyssä suuressa joukkotilaisuudessa. Suomen kasarmilta Vasaramäellä sijaitsevalle hautausmaalle kulkenutta surusaattoa oli katujen varsilla seuraamassa useita tuhansia ihmisiä.[6]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harry Borgin isä oli Arbetet-lehden perustajiin kuulunut Walter Borg.[7] Hänen veljensä Erik Borg kuului myös punakaartiin ja teloitettiin Suomenlinnan vankileirillä toukokuussa 1918.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Några av ”Arbetets” medarbetare. Arbetet, 21.12.1911, nro 51, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ Från organisationerna. Åbo sv. arbetarförening. Arbetet, 22.2.1916, nro 15, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ Harry Borg. Arbetet, 23.2.1918, nro 23, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ Ennen kuulumaton oikeuden häväistys Turussa. Uusi Aura, 3.11.1917, nro 113, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ ”Lilla Rödspottan”. Åbo Underrättelser, 27.12.1917, nro 304, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ Waltawa työväen surujuhla Turussa. Sosialisti, 11.3.1918, nro 57, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.3.2017.
- ↑ Leinonen, Timo: Turku vuonna 1918 4.9.2015. Koroinen. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Korjus, Olli: Kuusi kuolemaantuomittua. Helsinki: Atena, 2014. ISBN 978-952-30002-4-7.