Harmosuolaheinämittari
| Harmosuolaheinämittari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
| Suku: | Timandra |
| Laji: | griseata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Harmosuolaheinämittari (Timandra griseata) on lehtimittareihin kuuluva perhonen. Lajista käytettiin aikaisemmin suolaheinämittari-nimeä, mutta nimi vaihtui, kun keltasuolaheinämittari erotettiin omaksi lajikseen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmosuolaheinämittarin siipien kärkiväli on keskimäärin 25–30 millimetriä. Perhosen siipien väri on ruskeankellertävä ja siipien poikki kulkee selvä, punertava raita, joka päättyy etusiipien kärkeen. Lajin siipien ripset ja reunaosat ovat myös väriltään punertavia. Koiraan tuntosarvet ovat kampamaiset.[2][3]
Keltasuolaheinämittari, joka on pohjaväriltään keltainen, kuvattiin 1930-luvulla silloisen suolaheinämittarin alalajiksi Timandra griseata comai. Keltasuolaheinämittari kuitenkin eroaa harmosuolaheinämittarista paitsi väriltään, myös naarasyksilöiden genitaalien, lentoajan sekä esiintymisalueen suhteen, ja siksi se on erotettu omaksi lajikseen.[4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmosuolaheinämittari on levinnyt laajalle alueelle. Sen elinalue ulottuu Marokosta, Portugalista ja Irlannista yli koko Euroopan aina Kiinaan, Japaniin ja Kazakhstaniin asti.[2] Suomessa lajin levinneisyysalue ulottuu lännessä Oulun korkeudelle, idässä pohjoisraja jää Joensuun pohjoispuolelle.[2][3]
Lajilla on kaksi sukupolvea vuodessa. Ensimmäinen sukupolvi lentää pääosin kesäkuussa ja toinen elokuussa.[2][3] Harmosuolaheinämittarit ovat lennossa iltahämärissä ja yöllä, mutta jotkut yksilöt saattavat lennellä myös päivällä.[2]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan muun muassa lämpimillä rinneniityillä sekä kedoilla, ahoilla ja kalliomaastossa. Lajia voidaan tavata myös kosteammissa ympäristöissä, kuten rantaniityillä. Pihoilla lajia ei juurikaan esiinny. Harmosuolaheinämittarin ensimmäinen sukupolvi talvehtii toukkana, mutta toisen sukupolven yksilöt kehittyvät samanvuotisista toukista.[2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukat elävät niittysuolaheinällä sekä muilla hierakkojen sukuun kuuluvilla kasveilla. Toukkien ravintokasveja ovat myös erilaiset tattaret.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kauri Mikkola, Ilkka Jalas & Osmo Peltonen: Suomen perhoset - Mittarit 1. Tampere: Suomen Perhostutkijain Seura, 1985. ISBN 951-99620-7-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Pohjansuolaheinämittari – Timandra griseata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j Mikkola ym: Suomen perhoset – Mittarit 1, s. 64–65
- ↑ a b c d Jussi Murtosaari: Suolaheinämittari Keskisuomalainen. Arkistoitu 27.4.2010. Viitattu 10.10.2010.
- ↑ Pertti Pakkanen: Timandra griseata W. Petersen, 1902 - Timandra comai Schmidt, 1931 dlc.fi. 19.11.2009. Viitattu 10.10.2010.