Hannu Koskinen (professori)
| Hannu Koskinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. tammikuuta 1954 Keuruu[1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | avaruusfysiikan professori[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FK 1979, FL 1983), Uppsalan yliopisto (FT 1985)[1][2] |
| Instituutti | Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos[1] |
| Tutkimusalue | avaruustutkimus, auringon aktiivisuuden vaikutus Maan lähiympäristössä, avaruussää, planeettojen plasmaympäristöt[1] |
| Palkinnot | Vuoden luennoitsija (2001, Helsingin yliopisto, Fysik. tieteiden laitos), 2010 Professori Theodor Homénin palkinto (Suomen Tiedeseura), Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki (2015), Palmén-mitali (2022)[3] |
| Aiheesta muualla | |
| researchportal.helsinki.fi/en/persons/315a1e8e-95b7-4e06-bc68-24bbba99afe2 | |
Hannu Erkki Juhani Koskinen (s. 7. tammikuuta 1954 Keuruu) on suomalainen Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori (1997–).[1][2]
Koskinen kirjoitti ylioppilaaksi Keuruun yhteiskoulusta vuonna 1973. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1979 ja lisensiaatiksi 1983 pääaineenaan teoreettinen fysiikka (lisensiaattityö On wave modes in a plasma near the lower hybrid frequency). Hän oli tutkijana ja teki täydentäviä jatko-opintoja vuosina 1981–1985 (Ruotsin avaruusfysiikan instituutin toimipisteessä Uppsalassa sekä MIT:ssä, Cambridge, Yhdysvallat 1984–1985) ja valmistui Uppsalan yliopistosta filosofian tohtoriksi 1985 ionosfäärin ja magnetosfäärin fysikaalisia prosesseja kuvaavalla väitöskirjalla (1985) Lower hybrid parametric processes in the ionosphere and magnetosphere: theory and applications. Hän on ollut Helsingin yliopiston avaruusfysiikan dosentti vuodesta 1989.[1][2]
Koskinen toimi tutkijana Ruotsin avaruusfysiikan instituutissa Uppsalassa vuosina 1981–1987. Tämän jälkeen hän oli Ilmatieteen laitoksella erikoistutkija (1987–1991), Avaruusfysiikan toimiston päällikkönä (1991–1996), avaruusfysiikan tutkimuspäällikkönä (1996–1997) sekä myöhemmin tutkimusprofessorina (2005–2006).[1]
Koskisen tieteellinen tuotanto sisälsi vuonna 2007 noin 150 tieteellistä artikkelia lähinnä avaruusplasmafysiikasta; julkaisut käsittelevät erityisesti Maan ja Marsin magnetosfäärejä.[1]
Koskinen on Kansainvälisen astronautiikka-akatemian (IAA, 2009–) kirjeenvaihtajajäsen, Suomen Tiedeseuran jäsen (2005–) ja puheenjohtaja (2021–), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2006–), ja Academia Europæan jäsen (2017–).[2][1][4]
Monografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- On wave modes in a plasma near the lower hybrid frequency, Kiruna geophysical institute, Uppsala 1983 (Lisensiaattityö Helsingin yliopisto, Teoreettisen fysiikan laitos/ julkaistu sarjassa Uppsala ionospheric observatory of the Kiruna geophysical institute, ISSN 0349-2699; 0349-2699)
- Lower hybrid parametric processes in the ionosphere and magnetosphere: theory and applications, Uppsala University, Uppsala 1985 Scientific report, Uppsala Ionospheric Observatory, ISSN 0349-2699; 1985, 4.
- Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin, 1. painos 2001; 2. uudistettu painos Limes 2011 ISBN 978-951-745-224-3
- Klassinen mekaniikka Hannu Koskinen ja Rami Vainio. Limes, 2010 ISBN 978-951-745-221-2
- Physics of space storms: from the solar surface the Earth Springer, 2011 ISBN 978-3-642-00310-3 ISBN 9783642003196 e-kirja
- Elektrodynamiikka (Limes ry, 2017) ISBN 978-951-745-227-4
- Introduction to plasma physics (Emilia Kilpua ja Hannu Koskinen; Limes, 2017) ISBN 978-951-745-228-1
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 327. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b c d Hannu Koskinen 2017. Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 23.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Geofysiikan seura myöntää Palmén-mitalin Professori Hannu Koskiselle 5.5.2022. Geofysiikan seura. Viitattu 10.5.2022.
- ↑ Kotimaiset jäsenet 18.10.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 22.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimustietokannassa[vanhentunut linkki] (tuhat.helsinki.fi)
| ||||||||||||||||||
