Haimiokasvit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haimiokasvit
Loasa floribunda
Loasa floribunda
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit, Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit, Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset, Angiospermae
Lahko: Cornales
Heimo: Haimiokasvit Loasaceae
Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Cevalliaceae Grisebach
  • Gronoviaceae Endlicher
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Haimiokasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Haimiokasvit Commonsissa

Haimiokasvit (Loasaceae) on koppisiemenisten Cornales-lahkoon kuuluva heimo, jossa on 265 enimmäkseen amerikkalaista lajia.[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haimiokasvit ovat pääasiassa ruohovartisia ja usein karkeakarvaisia; muutama laji on pensas. Solukarvat (trikomit) ovat väkäsekkäitä, usein piityneitä glokidioita, toisinaan poltinkarvoja. Lehtiasento on kierteinen, harvoin kokonaan vastakkainen, mutta ainakin ensimmäinen lehtipari on vastakkainen. Tavallisesti lehdet ovat yksinkertaisia ja ehytlaitaisia, sulka- tai kourasuonisia, harvoin kerrannaisia tai liuskaisia. Kukat ovat tavallisesti viisilukuisia, harvoin neljä-, kuusi- tai seitsemänlukuisia. Verhiö on yhdislehtinen, teriö erilehtinen ja hetiö runsaslukuinen. Heteenpalhot ovat liereitä ja pitkiä. Sikiäin on tavallisesti kehänalainen ja yhdislehtinen, viiden emilehden muodostama, ja siinä on ontto vartalo ja kapea tai nuijamainen luotti. Joskus hedelmä on spiraalimaisesti kiertynyt. Siemenessä on runsas endospermi tai se puuttuu.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haimiokasvit ovat enimmäkseen amerikkalainen heimo, ja ovat levinneet Pohjois-Amerikan eteläosista Etelä-Amerikaan ulottuvalle alueelle. Lajeja on myös Lounais-Afrikassa ja Jemenissä. Monet lajit kasvavat kuivilla alueilla.[2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon 14 sukua ja 265 lajia jaetaan viideksi kladiksi:[3]

  • 1. Eucnide Zuccarini - ripsut
    • Suvussa on 15 lajia Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Niiden heteet ovat tyveltään kasvaneet yhteen. Hedelmä on liiteluomainen kota.
  • 2. Schismocarpus pachypus S. F. Blake
    • Laji on meksikolainen, ja sen kukassa on kymmenen hedettä, joiden palhot ovat ponsia lyhyemmät.
  • 3. Loasoideae Gilg
    • Alaheimon kasveilla verhiö ja teriö karisevat eri aikaan, terälehdet ovat kynnellisiä, heteet sijaitsevat viidessä terävastaisessa ryhmässä ja lisäksi on verhovastaisia joutoheteitä. Alaheimo kasvaa Amerikassa, suku Kissenia Lounais-Afrikassa ja suku Plakothira Marquesassaarilla. Runsaiten lajeja on haimioiden suvussa (Nasa, 105 lajia).
  • 4. Mentzelioideae Gilg
    • Verhiö ja teriö karisevat yhteen liittyneinä. Hetiö on tyvestä yhdistynyt. Alaheimo kasvaa Amerikassa ja kultatupsut (Mentzelia) on sen runsaslajisin suku 60 lajillaan.
  • 5. Gronovioideae M. Roemer
    • Alaheimon kukissa on viisi hedettä verhovastaisesti; niistä joskus vain kaksi toimivaa (fertiiliä). Yhdislehtinen ja kehänalainen sikiäin muodostuu kolmesta emilehdestä, joissa kussakin on yksi kärki-istukallinen siemenaihe. Hedelmä on pähkylä. Alaheimo on levinneisyydeltään amerikkalainen.

Haimiokasvisuvut:[4][5]

  • Blumenbachia Schrad.
  • Caiophora C.Presl - piikkikukat
  • Cevallia Lag.
  • Eucnide Zucc. - ripsut
  • Fuertesia Urb.
  • Gronovia L.
  • Kissenia R.Br. ex Endl.
  • Klaprothia Kunth
  • Loasa Adans.
  • Mentzelia L. - kultatupsut
  • Nasa - haimiot
  • Petalonyx A.Gray
  • Plakothira Florence
  • Schismocarpus S.F.Blake
  • Sclerothrix C.Presl
  • Scyphanthus Sweet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]