Häivänirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Häivänirkko
Leucodonta.bicoloria.7879.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Nirkot Notodontidae
Alaheimo: Aitonirkot Notodontinae
Suku: Leucodonta
Laji: bicoloria
Kaksiosainen nimi

Leucodonta bicoloria
Schiffermüller, 1776

Katso myös

 Commons-logo.svg Häivänirkko Commonsissa

Häivänirkko (Leucodonta bicoloria) on lähes valkoinen yöperhoslaji ja suvun Leucodonta ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häivänirkko on keskikokoinen, valkoinen perhonen, jota ei voi sekoittaa muihin lajeihin. Etusiivet ovat puhtaan valkoiset ja siiven keskiosassa sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat vaihtelevasti mustina, katkeilevina juovina. Poikkiviirujen väliin jäävällä alueella on vaihtelevissa määrin kirkkaan oranssia väriä, joka muodostaa yleensä L-kirjaimen muotoisen alueen. Aivan siiven takareunassa on pientä mustaa täplitystä. Takasiivet ovat puhtaan valkoiset. Perhosen ruumis on valkoisen karvan peittämä, mutta etenkin keskiruumiin etuosa voi olla kellertävänsävyinen. Siipiväli 34–40 mm.[1][2][3]

Etenkin Suomessa lajilla esiintyy värimuoto albida, jolta puuttuu oranssi väri ja joka saattaa olla muutenkin lähes kuvioton.[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan Euroopasta Japaniin saakka.[4] Suomessa sitä tavataan maan etelä- ja keskiosissa suunnilleen Kokkola-Lieksa-linjalle saakka. Ei kuitenkaan Ahvenanmaalla. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena touko-kesäkuun vaihteesta heinäkuun loppupuolelle.[5] Lennon huippu lienee juhannuksen aikoihin, mutta valoisassa kesäyössä perhosten houkuttelu valolle on vaikeaa, mikä tekee arvioinnin vaikeaksi.[6] Lentoaika yksittäisellä havaintopaikalla on melko lyhyt.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häivänirkko on melko paikoittainen laji, joka elää kosteissa, runsaasti aluskasvillisuutta kasvavissa lehtimetsissä sekä soilla ja niiden reunamilla. Pohjoiseen päin mentäessä lajin tyypilliset elinympäristöt muuttuvat kuitenkin kuivemmiksi ja lämpimämmiksi. Perhosia tavataan lähes ainoastaan niiden tyypillisessä elinympäristössä ja ne lentävät pääasiassa lyhyen aikaa iltahämärissä, joskin naaraat voivat olla aktiivisia myös päivisin. Koiraat tulevat valolle, naaraat erittäin harvoin.[3]

Naaras munii 200–400 munaa ryhmiksi lehtien alapinnoille puiden latvustoihin. Munat kuoriutuvat reilun viikon kuluttua ja toukat elelevät yksittäin lehtien alapinnoilla. Toukat ovat täysikasvuisia elokuun alussa ja koteloituvat yhteensidottujen lehtien väliin kehräämänsä kotelokopan sisään. Kotelo putoaa lehtien pudotessa maahan ja talvehtii, joskus kahdestikin.[3]

Juuri ennen koteloitumistaan toukka jyrsii asuttamansa oksan kuoren rikki koko oksan ympäri aiheuttaen oksan kuihtumisen. Tämän käyttäytymisen syytä ei tunneta.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää koivuilla (Betula).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. a b c d e f g Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae.. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2007. ISBN 978-91-88506-58-0. s. 256–258
  4. Norges sommerfugler (norjaksi)
  5. Perhoswiki
  6. Suomen perhostutkijain seura: häivänirkko

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]