Guy de Chauliac
Guy de Chauliac (Guigonis de Caulhaco; n. 1300 – 25. heinäkuuta 1368) oli ranskalainen lääkäri ja kirurgian uranuurtaja. Hänen teoksensa Chirurgia Magna käännettiin useille kielille ja se antoi merkittäviä vaikutteita keskiajan lopun lääkäreille. [1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
De Chauliac syntyi Chaulhacissa, Lozèren departamentissa. Tulevan lääkärin lapsuudenkoti ei ollut varakas, mutta pojan onnistui päästä koulutielle. De Chauliac opiskeli lääketiedettä Toulousessa ja Montpellierissä. Maisteriksi hän valmistui Pariisissa ja jatkoi anatomian opintojaan Bolognassa kuuluisan opettajan Nicola Bertuccion johdolla. [2]
Opintonsa päätettyään de Chauliac asettui Mendeen ja vähän myöhemmin Lyoniin. Hänen maineensa kiiri Avignoniin, missä paavit tuolloin asuivat. Paavi Klemens VI nimitti de Chauliacin henkilääkärikseen. Seuraavat paavit, Innocentius VI ja Urbanus V, jatkoivat de Chauliacin virkaa paavin henkilökohtaisena lääkärinä aina vuoteen 1363. De Chauliac kuoli Avignonissa vuonna 1368. [3]
Musta surma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musta surma saapui Avignoniin vuonna 1348. Suurin osa lääkäreistä pakeni kaupungista, mutta de Chauliac jäi hoitamaan virkaansa. Hän hoiti tartunnan saaneita ja kirjoitti kuvauksen sairauden etenemisestä. Hän väitti myös itse saaneensa tartunnan, mutta selvinneensä siitä.
Mustaa surmaa pidettiin tartuntatautina, mutta tartunnan lähde pysyi tuntemattomana. Kansa syytti juutalaisia sairauden lähteeksi, mutta de Chauliac tuomitsi väitteet jyrkästi, käyttäen tieteellistä todistelua. Havaintojensa pohjalta de Chauliac erotti sairauden kahteen osaan: keuhko- ja paiseruttoon. Parannuskeinoksi hän suositteli huoneen tuuletusta, suonen iskemistä ja terveellistä ruokavaliota. [1]
Paavi Klemens VI oleskeli epidemian aikana Avignonissa ja vältti sairauden todennäköisesti henkilääkärinsä ohjeita noudattamalla. De Chauliac neuvoi paavia välttämään kaikkia vierailijoita ja pitämään asuinhuoneessaan jatkuvaa takkatulta.
Chirurgia Magna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
De Chauliac viimeisteli merkittävimmän teoksensa, Chirurgia Magnan Avignonissa vuonna 1363. Se jakaantuu seitsemään osaan ja käsittelee monia lääketieteen osa-alueita, kuten anatomiaa, sairauksia, lääkkeitä ja haavojen sekä murtumien hoitoa. [2] [3]
Teoksessaan de Chauliac siteeraa useita lääketieteellisiä teoksia niin omalta ajaltaan kuin aikaisemmilta vuosiltakin. Kirurgian hän kertoo periytyvän jo Hippokrateen ja Galenoksen ajoilta ja arabien kehitelleen sitä eteenpäin. Kirurgiaa kehitelleistä arabilääkäreistä hän mainitsee nimeltä Ali ibn al-Abbas al-Majusin ja Muhammad Zakariya al-Razin. Lisäksi hän mainitsee Avicennan. [4]
Teoksesta tuli lääkäreiden keskuudessa suosittu ja se käännettiin englanniksi, hollanniksi, italiaksi ja oksitaaniksi.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Glick, Thomas, F. et al.: "Mediavael Science, Technology and Medicine : an Encyclopedia." London, Routledge 2005 ISBN 0-415-96930-1
- Ogden, Margaret: "Rewiew of Guy de Chauliac´s Middle English Translation" The rewiew of English Studies Vol 28, number 111, 1977
| ||||||||||||||||||
