Gustaf Erik Eurén

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Erik Eurén
Gustaf Euren.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 20. syyskuuta 1818
Pori
Kuollut 13. helmikuuta 1872 (53 vuotta)
Hämeenlinna
Ammatti opettaja, rehtori, kirjailija ja kielentutkija
Puoliso I Axiana Konstantia Sofia af Lefrén (k. 1868)
II Katarina Charlotta Elisabet Boldt
Lapset Helmi, Eric, Hanna, Veli Gustaf Ivar, Sulo Karl Hjalmar ja Arvo Aksel Valdemar
Vanhemmat Erik Eurén ja Juliana Sigström
Kirjailija
Tuotannon kieli ruotsi, suomi
Aikakausi 1846—1863
Aiheet kielitiede, eläintiede, elämäkerrat, käännökset
Esikoisteos Grunddragen till finsk formlära (1846)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gustaf Erik Eurén (20. syyskuuta 1818 Pori13. helmikuuta 1872 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja kielentutkija. Hän toimi Hämeenlinnan lukion historian lehtorina vuodesta 1857.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurénin vanhemmat olivat porilainen porvari Erik Eurén ja Juliana Sigström. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja Turun lukiota päästen ylioppilaaksi 1841. Eurén ehti olla myös tehtaan kirjanpitäjänä Ulvilassa ennen ylioppilaaksi tuloaan. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844, ja hänet vihittiin papiksi 1853.

Eurén toimi Turun tuomiokapitulin ylimääräisenä amanuenssina 1844 ja Turun lukiossa apulaisena vuodesta 1845 ja lehtorina vuodesta 1852. Hän oli Hämeenlinnan lukion historian lehtorina vuodesta 1857 ja toimi lukion rehtorina 1857–1863. Eurén oli Turun tuomiokapitulin jäsen 1852–1857 ja osallistui vuoden 1872 säätyvaltiopäiville.

Eurén oli naimisissa kaksi kertaa:

  • 1852–1868 Axiana Konstantia Sofia af Lefrénin (k. 1868) kanssa
  • Vuodesta 1871 Katarina Charlotta Elisabet Boldtin kanssa

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieliteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grunddragen till finsk formlära. J. C. Frenckell, 1846.
  • Finsk språklära. Frenckell, 1849.
  • Finsk språklära i sammandrag. J. W. Lillja & Co., 1851.
  • Suomalainen kielioppi. J. W. Lillja & Co., 1852.
  • Elementarkurs i hebreiska språket. J. W. Lillja, 1857.
  • Suomalais-ruotsalainen sanakirja : Finsk-swensk ordbok. G. E. Eurén, 1860.

Eläintieteelliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen maan pedot : maalikuvilla selitetyt. Lillja, 1854.
  • Suomen maan meripedot, maalikuvilla selitetyt. Lillja, 1855.
  • Apinjat ja marakatit, maalikuvilla selitetyt. 1856.
  • Muurahaiset. Lillja, 1857.

Elämäkerrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Erik neljästoista, Ruotsin kuningas : elämäkerta. G. E. Eurén, 1858.
  • Gustav Vaasa, Ruotsin kuningas : elämäkerta. G. E. Eurén, 1858.
  • Isak Rothovius : Suomen pispa, seurakuntain järjestäjä ja opetuksen harrastaja Suomessa. Hagelberg, 1858.
  • Martti Skytte : Suomen ensimmäinen evangellinen pispa. Hagelberg, 1858.
  • Mikael Agricola: Suomen pispa, uskon-opin oikasia Suomessa : Suomen kielen ensimäinen harjoittaja kirjoissa. Hagelberg, 1858.

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • K. J. Gummerus, Suomalaisia uuteloita. 1858.
  • Tuhannen ja yksi yötä 1–3 : kokoelma itämaalaisia satuja : ensimäinen täydellinen, monilukuisilla kuvilla kaunistettu. Wilén, 1878–1880.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkolan torppa. Lillja, 1854.
  • Kaffe ja tupakki. J. W. Lillja & Co., 1855.
  • Ajantieto Turun kaupungista. Lillja, 1857.
  • Juudalaisten naimisista : selitys Bibliaa seuraten. Granlund, 1857.
  • Juudalaisten orjista : selitys Bibliaa seuraten. Emil Hagelberg, 1857.
  • Noituri. 1860.
  • Höyrykoneet, niiden keksintö ja käytäntö. 1863.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.