Guss Mattsson

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustaf Otto (Guss) Mattsson (7. lokakuuta 1873 Bremerhaven, Saksa26. lokakuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen kemisti, lehtimies, pakinoitsija ja kirjailija.

Mattsonin äiti oli Amelie Brunström ja isä merikapteeni Gustaf Edvard Mattson. Mattsson vietti ensimmäiset vuotensa Englannissa ja Saksassa. Hän valmistui insinööriksi Polyteknillisestä opistosta (nykyinen Teknillinen korkeakoulu) 1895 ja filosofian kandidaatiksi 1898. Mattsson väitteli filosofian tohtoriksi hiilivedyistä 1905, väitöskirja oli nimeltään Pyrenet konstitution och genesis. Kemian dosentiksi Helsingin yliopistoon hän tuli 1908 ja Polyteknillisen opiston kemian lehtoriksi 1908. Kemian apuopettajana hän oli toiminut siellä jo vuodesta 1899.

Mattsson, joka julkaisi tutkimuksia orgaanisen ja fysikaalisen kemian alalta, oli porvarissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä 1904 ja 1905. Niillä hän toimi innokkaasti Kaskisten rautatien puolesta ja halusi pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella puhuen suomen- ja ruotsinkielisten välisen kielirauhan puolesta.

Tiede ja journalismi vetivät Guss Mattssonia eri suuntiin niin, että lopulta hänestä tuli kokopäiväinen toimittaja. Mattsson aloitti lehtimiehenä Nya Pressenissä jo 1897. Hän kirjoitti yli 900 pakinaa nimimerkillä Ung-Hans ja otsikolla I dag lehtiin Helsingfors-Posten (1902–1905) ja Dagens Tidning (1911–1914) – jonka hän perusti itse ja joka yhdistyi 1914 Nya Pressen -lehden kanssa Dagens Press -lehdeksi. Mattssonin pakinoita on kuvattu älykkäiksi, inhimillisiksi, mielikuvituksellisiksi ja tyylillisesti taitaviksi. Pakinat käsittelevät tiedettä, taidetta, politiikkaa ja arkisia asioita. Mattsson matkusti paljon, osaksi tuberkuloosin vuoksi, johon hän sittemmin kuoli. Matkoista Kanariansaarille ja Itä-Afrikkaan hän julkaisi kirjat 1907 ja 1914. Hänen valitut teoksensa ilmestyivät postuumisti 1915–1921.

Mattsonin puoliso vuodesta 1899 oli Sigrid Blumenthal.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkakirjoja
  • En sommarfärd till de lyckliga öarna (1907)
  • En herre for till Zanzibar (1914)
Pakinakokoelmia
  • Valda skrifter I–X (1915–1921)
  • I dag I–III (1950–1956)
  • Kreatur och professorer (1953)
  • Tänään (1961; suomentanut Kauko Kare)
  • Hyvä herrasväki (1967)
  • Så rulla våra öden (1970)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 503–504. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]