Gunnar Elfgren

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Gunnar Elfgren
Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Karl Gunnar Elfgren (s. 24. lokakuuta 1896 Helsinki30. elokuuta 1976 Porvoo[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä ja jääkäri.[2][3]

Nuoruus ja jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfgren syntyi Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat faktori Gunnar Fredrik Elfgren ja Naema Matilda Berglund. Karl Gunnar Elfgren kävi kansakoulun ja ammatti- ja teollisuuskoulun Helsingissä.[2][3]

Elfgren liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916, mutta hänet vapautettiin palveluksesta Ruotsin kansalaisena 26. helmikuuta 1916. Hän matkusti Suomeen, mutta palasi takaisin pataljoonaan 9. marraskuuta 1916 ja palveli 25. marraskuuta 1917 asti, jonka jälkeen oleskeli Saksassa. Suomeen hän palasi sisällissodan jälkeen elokuussa 1919.[2][3]

Ura taiteilijana ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfgren jatkoi opintojaan taideteollisuuskoulussa vuosina 1919–1920 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1920–1921, jonka jälkeen hän toimi kuvanveistäjänä. Hänen töitään on ollut esillä useissa Euroopan maissa vuosina 1929–1937. Hän sai useita stipendejä ja apurahoja vuosina 1930–1934. Elfgren oli muun muassa Suomalaisen taiteilijaseuran ja Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen. Luottamustehtävissä hän oli Taideakatemian palkinto- ja stipendilautakunnan jäsenenä vuosina 1933–1935. Opintomatkoja Elfgren suoritti Lontooseen ja Pariisiin.[2][3]

Karl Elfgren vihittiin ensimmäisen kerran avioliittoon vuonna 1928 Liv Tegengrenin kanssa, josta hän erosi vuonna 1935. Hän avioitui vuonna 1938 Alli Sisko Ant-Vuorisen kanssa.[2][3]

Veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elfgrenin töitä ovat muun muassa Karjaan sankarimuistomerkki, Tammisaaren sankarimuistomerkki (1952), Eurydike-suihkukaivoveistos Karjaan torilla (1953), Fredrika Runebergin rintakuva Porvoossa (1957), Mikael Lybeckin muistopatsas Uudessakaarlepyyssä (1966) ja Helsingin ammattikoulun jousiampujapatsas. Hänen töitään löytyy Ateneumin ja Tampereen taidemuseon kokoelmissa.[2][3][4]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • II palkinto valtion taidekilpailussa 1933
  • II palkinto dukaattikilpailussa 1933
  • I palkinto dukaattikilpailussa 1934
  • Lunastettu kilpailuehdotus Suomen Marsalkan ratsastajapatsaskilpailussa 1954 [5]

Kuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uppslagsverket Finland
  2. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  3. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  4. Nykarlebyvyer : Gunnar Elfgren
  5. Taidetta Varkaudessa : Gunnar Elfgren