Mikael Lybeck

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikael Lybeck
Mikael Lybeck-Atelier Rembrandt.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 18. maaliskuuta 1864
Uusikaarlepyy
Kuollut 11. lokakuuta 1925 (61 vuotta)
Kauniainen
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Ammatti runoilija, kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli ruotsi
Esikoisteos Dikter
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Karl Mikael Lybeck (18. maaliskuuta 1864 Uusikaarlepyy11. lokakuuta 1925 Kauniainen) oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija.

Lybeckin vanhemmat olivat raatimies Johan Adolf Lybeck ja Isabella Augusta Lindqvist. Vuonna 1875 Lybeck lähti kotoaan Helsinkiin, missä hän kävi veljensä Paul Wernerin kanssa ruotsinkielistä Helsingfors lyceumia. Lybeck pääsi ylioppilaaksi 1882 ja opiskeli sen jälkeen kirjallisuutta Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi vuonna 1887. Valmistumisensa jälkeen Lybeck jatkoi vielä kirjallisuusopintojaan Saksassa vuosina 1888–1889.[1]

Palattuaan Saksasta Lybeck asui ensin Uudessakaarlepyyssä, ja siellä ollessaan hän julkaisi vuonna 1890 esikoisteoksensa, runokokoelman Dikter. Hän muutti takaisin Helsinkiin 1893 ja työskenteli Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina vuosina 1893–1896. Lybeck meni vuonna 1898 naimisiin Louise Sanmarkin kanssa. Vuonna 1900 hän julkaisi romaanin Den starkare, josta tuli hänen kirjallinen läpimurtoteoksensa. Uskonnollista tekopyhyyttä kritisoiva romaani kuvaa hurmoksellisen saarnamiehen Kurt Hedeliuksen ja vapaa-ajattelija ja skeptikko Robert Vidingin välistä kamppailua, jonka Viding lopulta voittaa menettäen kuitenkin saarnaajalle sekä morsiamensa että äitinsä.

Lybeckin merkittävimpiä teoksia olivat 1911 ilmestynyt romaani Tomas Indal ja 1920 julkaistu kirjeromaani Breven till Cecilia. Edellisessä päähenkilönä on kotikaupunkiinsa palaava elämään pettynyt keski-ikäinen lääketieteen opiskelija, jälkimmäisessä taas esteetikko ja renessanssin taiteen tuntija Sven Ingelet, joka tekee itsemurhan petyttyään rakkaudessa petolliseen Ceciliaan. Lybeck edustikin romaaneissaan ja lyriikassaan (runot Klockbojen ja Trötta träd) vuosisadan vaihteen pessimismiä.

Lybeck kirjoitti myös kuusi näytelmää. Niistä vuonna 1913 kirjoitettu Dynastin Peterberg oli omana aikanaan suosituin, muut Lybeckin näytelmät jäivät vähälle huomiolle. Dynastin Peterbergin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alun routavuosiin, ja siinä kuvataan Peterbergin perheyritystä, jonka olemassaoloa nousee uhkaamaan Venäjän keisarillisen hovin kamaripalvelija nimeltä monsieur André. Sama monsieur André oli puolestaan sankarin osassa Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen aikaan sijoittuvassa Lybeckin näytelmässä Den röde André, jossa hänen vastapelurinaan oli Rasputinia muistuttava Akim Ihmeidentekijä.

Lybeck rakennutti perheelleen Vallmogård-nimisen huvilan Kauniaisiin 1906–1907. Hän asui ja työskenteli Vallmogårdissa elämänsä loppuun saakka. Huvila palveli vuosina 1956–1981 Kauniaisten kauppalan- ja kaupungintalona; vuoden 1981 jälkeen siinä on toiminut musiikkiopisto ja kulttuurikeskus.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dikter. 1890
  • Unge Hemming: karaktärsstudie. 1891
  • Ett mosaikarbete. 1892
  • ”Allas vår Margit”: småstadsskildring. 1893
  • Dikter: andra samlingen. 1895
  • Dagar och nätter. 1896
  • Den starkare. 1900 (nimi muutettu myöhemmin Den starkaste)
  • Dikter III. 1903
  • Ödlan: ett skådespel. 1908
  • Lyrik: en och trettio dikter i urval 1890–1910. 1910
  • Tomas Indal: en början och ett slut. 1911
  • Dynastin Peterberg: en stilla komedi. 1913
  • Bror och syster: drama. 1915
  • Hennerson: historien om en gårdskarl. 1916
  • Den röde André: en upplyftande skådespel. 1917
  • Dödsfången: en diktcykel. 1918
  • Breven till Cecilia. 1920
  • Samlade arbeten I–XI. 1921–1923
  • Scopenhauer: scener ur hans ungdom. 1922
  • Domprosten Bomander: samtal: skådespel. 1923
  • Samtal med Lackau under hans levnads sista halvår: efterlämnade anteckningar av Klas Uggelberg. 1925

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 170–171. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: