Greta Skogster
| Greta Skogster | |
|---|---|
 Greta Skogster-Lehtinen. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Greta Skogster-Lehtinen |
| Syntynyt | 22. helmikuuta 1900 Hämeenlinna |
| Kuollut | 11. helmikuuta 1994 (93 vuotta) Tampere |
| Taiteilija | |
| Ala | Tekstiilitaiteilija |
Greta Skogster-Lehtinen (22. helmikuuta 1900 Hämeenlinna – 11. helmikuuta 1994 Tampere)[1] oli suomalainen tekstiilitaiteilija ja liikenainen.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Greta Skogster syntyi Hämeenlinnassa hatuntekijä Agnes Hilbingerin ja kauppias Anders Felix Skogsterin nuorimpana lapsena vauraaseen perheeseen, jossa lapsia kannustettiin taideharrastuksiin.[2] Käytyään Hämeenlinnassa ruotsinkielisen yhteiskoulun Skogster hakeutui perheen tuttavan Armas Lindgrenin kannustamana opiskelemaan Helsinkiin AteneuminTaideteollisuuskeskuskouluun jo 15-vuotiaana, ja valmistui sieltä vuonna 1920. Hän teki lukuisia opintomatkoja ulkomaille ja täydensi opintojaan vielä vuonna 1922 opiskelemalla kotikaupungissaan Wetterhoffin kotiteollisuusopistossa kudontaa ja sidosoppia.[3]
Skogster perusti vuonna 1921 ensimmäisen oman kutomonsa ja tekstiilitoimiston Hämeenlinnan, jossa se toimi vuoteen 1929 asti. Sen ohella hän toimi helsinkiläisen Kotiahkeruus Oy:n taiteellisena johtajana vuosina 1924–1929. Hämeenlinnan kutomon lopetettua hän perusti Helsinkiin vuonna 1929 uuden kutomon Greta Skogster Oy. Skogster perusti avioiduttuaan uuden kutomon myös Ensoon, josta se myöhemmin muutti 1940-luvulla Helsinkiin, jossa se toimi aina vuoteen 1974 asti. [4] [5]
Skogsterin monipuoliseen tuotantoon kuului kirkkotekstiilejä, julkisten tilojen monumentaalisia kuvakudoksia, huonekalu- ja vaatetuskankaita, verhoja ja mattoja. Hän suunnitteli myös sisustuksia laivojen hyteistä hotelleihin. Skogsterin suunnittelema rautatievaunun sisustus oli 1937 näytteillä Pariisin maailman näyttelyssä.[5][6]
Vuodesta 1935 lähtien Skogster oli naimisissa vuorineuvos William Lehtisen kanssa.[7] Pariskunta perusti Suomen Kulttuurirahastoon oman nimikkorahastonsa vuonna 1964.[1] Vuonna 1968 he perustivat nimeään kantavan Greta ja William Lehtisen Säätiön, joka jakaa apurahoja eri taiteenalojen tekijöille. Säätiö hankki omistukseensa myös Firenzen lähellä sijaitsevan Castello di Pratellin, jonka se joutui kuitenkin myymään vuonna 1980. 1960-luvun keskivaiheilla pariskunta suunnitteli taidemuseota omistamaansa kiinteistöön Helsingin Kuusisaaressa, mutta hanke kariutui kaavoituskysymyksiin.[8]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skogsterin läpimurto oli vuonna 1931 valmistuneen arkkitehti J.S. Sirénin suunnitteleman Eduskuntatalon sisustus, johon hän osallistui suunnittelemalla huonekalujen verhoilukankaita sekä suuria teollisesti valmistettuja ja käsikudottuja mattoja.[4]
Skogster toteutti tilaustöinä myös monia ilmaisultaan moderneja kerronnallisia kuvakudoksia, jotka saivat aiheensa muun muassa teollisuudesta ja kaupasta. Skogster käytti niiden valmistamiseen monenlaisia materiaaleja.[9] Skogsterin tärkeimpiin töihin kuuluu Kotkan kaupungintalon valtuuston istuntosaliin vuonna 1934 valmistunut kuvakudos, jonka aiheena on Kotkan kaupunki ja sen elinkeinot. Monumentaalinen kuvakudos oli kooltaan 3,6m x 7,5m ja se kudottiin käsin kehrätystä rohdinlanka-villasekoituksesta.[10] Skogster suunnitteli lisäksi rakennuksen ikkunaverhot.[11]
Skogsterin tuotantoon kuuluu lisäksi tekstiilejä, joita hän suunnitteli kymmeniin kirkkoihin ja seurakuntien tiloihin. Kirkkotekstiiljä Skogsterilta tilattiin varsinkin 1930-luvulla.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Greta ja William Lehtisen rahasto (PDF) Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 19.5.2015.
- ↑ Priha, Päikki: ”Elämänvaiheet”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 12,16. Helsinki: Maahenki, 2019.
- ↑ Priha, Päikki: ”Elämänvaiheet”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 20. Helsinki: Maahenki, 2019.
- ↑ a b Kuolleita: Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen. Helsingin Sanomat, 27.2.1994, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen (1900–1994) Greta ja William Lehtisen Säätiön verkkosivu. Viitattu 22.6.2025.
- ↑ Priha, Päikki: ”Elämänvaiheita”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 22. Helsinki: Maahenki, 2019.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, palsta 1556. Otava, 1966.
- ↑ Historia Greta ja William Lehtisen Säätiö. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 22.7.2018.
- ↑ Svinhufud, Leena: ”Taide- ja käyttötekstiilit”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 129, 138-143. Helsinki: Maahenki, 2019.
- ↑ Priha, Päikki & Svinhufvud, Leena: Tekstiilitaiteilija Greta Skogster Lehtinen, s. 144-147. Maahenki Oy, 2019.
- ↑ Svinhufvud, Leena: ”Käyttö- ja taidetekstiilit”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 145. Helsinki: Maahenki, 2019.
- ↑ Priha, Päikki: ”Kirkolliset tekstiilit”, Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen, s. 75. Helsinki: Maanhenki, 2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Greta Skogster Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Greta ja William Lehtisen säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
