Gigantopithecus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gigantopithecus
Gigantopithecus blacki -lajin leuka
Gigantopithecus blacki -lajin leuka
Fossiili
Pleistoseeni
9–0,1 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Gigantopithecus
von Koenigswald, 1935
Lajit
  • G. bilaspurensis
  • G. blacki
  • G. giganteus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Gigantopithecus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Gigantopithecus Commonsissa

Gigantopithecus (nimen merkitys: ”jättiläisapina”)[1] on sukupuuttoon kuollut apinasuku, joka eli Kaakkois-Aasiassa noin 9 miljoonaa–100 000 vuotta sitten. Se oli suurin koskaan elänyt kädellinen[1][2]. Apinan vartalon koko on voitu päätellä vertaamalla löydettyjä fossiilisoituneita hampaita ja leukaluita nykyapinoiden kalloihin. Näiden arvioiden mukaan Gigantopithecus oli kahdelle jalalle noustessaan kolme metriä pitkä, ja painoi 300–500 kiloa eli 2–3 kertaa nykyisten gorillojen verran[2]. Naaraan ja koiraan välinen kokoero oli suurempi kuin millään nykyisellä kädellisellä.[1]

Ensimmäiset Gigantopithecuksen jäänteet olivat hampaita, jotka saksalainen paleontologi Ralph von Koenigswald löysi kiinalaisesta apteekkiliikkeestä 1930-luvulla. Samanlaisia löytöjä tehtiin sen jälkeen muistakin apteekeista ympäri Kiinaa, kunnes niiden lähteeksi lopulta paljastui Guangxissa eteläisessä Kiinassa sijaitseva luola, josta löydettiin lisää hampaita sekä leukaluita.[1] Lisäksi jäänteitä on löydetty Vietnamista.

Gigantopithecus oli orangin näköinen ja myös sen lähisukulainen, joidenkin lähteiden mukaan sen kantamuoto.[3] Hampaiden mikroskooppiset kasvien jäänteet osoittavat Gigantopithecuksen olleen kasvinsyöjä, joka käytti ravinnokseen lehtiä ja bambua.[1] Apinan arvellaankin hävinneen siksi, että alueen sademetsä kutistui ilmastonmuutoksen myötä.

Jotkut uskovat, että Himalajan lumimies eli jeti[3] sekä Amerikan Isojalat ovat elossa säilyneitä Gigantopithecus-lajeja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tiede-lehti 1/2006, s. 6: Jättiläisapinoita vielä nykyihmisen aikaan
  • Tiede-lehti 7/2006, s. 42–43: Muinaisnisäkkäät pelottivat jo koollaan

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures, s. 502. London: Hermes House, 2016. ISBN 978-1-84681-209-5. (englanniksi)
  2. a b Tiede 7/2006
  3. a b Himalajan kuuluisin asukas. Tieteen Kuvalehti, 1998, nro 6, s. 63. ISSN 0788-3692.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carey, Bjorn: Gigantic Apes Coexisted with Early Humans, Study Finds. Live Science, 7.11.2005. Tech Media Network. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.