Gesterby (Kemiö)
Gesterby (joissakin vanhemmissa lähteissä Gästerby) on kylä Kemiönsaaren kunnassa. Kylä sijaitsee Kemiön sisäosissa kunnan pohjoisosassa.
Gesterbyn asutus 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla on hajallaan pitkin kylän aluetta, eikä selvää kyläkeskusta ole. Kyläalue on pääasiassa peltoa, jota rikkovat metsäiset kalliosaarekkeet. Kylän etelärajalla virtaa Dalkarbybäcken ja pohjoisrajalla on ruovikkoinen Mattböleträsket,[1] joka on 1950-luvulla kuivatettu järvi.[2] Kylän historiallinen kylätontti ja vanhimmat pellot ovat sijainneet kylän eteläosassa Långträsketistä kuivatettuun Dalkarbyträsketiin virtaavan, nyttemmin ojaksi peratun purouoman pohjoispuolella. Vielä 1700-luvulla niittyinä ovat olleet puronotkot Långträsketin ja Mattbyträsketin lasku-uomien varsilla.[3]
Gesterbystä on löydetty useita pronssikautisia muinaishautoja sekä muinaislinnan jäänteet.[4] Myöhäiseltä rautakaudelta ei ole löytöjä, joten tutkijat ovat olettaneet asutuksen siirtyneen muualle.[5] Alue on asutettu uudelleen keskiajalla ja kylän nimen on tulkittu viittaavaan gästriklandilaiseen uudisasutukseen.[6] Gesterbystä on muodostunut rälssimaata ja 1500-luvulla rälssin asutuksesta tuli Gesterbyn säterikartano. Kartano muutettiin vuonna 1683 säteriratsutilaksi, joka päätyi Viikin kartanon omistukseen. Gesterbyn tilaan liitettiin 1800-luvulla kylän toinen kantatila Augustberg sekä viereinen Träskbölen yksinäistila. 1910-luvulla Gesterby jaettiin useiksi pienemmiksi tiloiksi, eikä alkuperäistä tilaa ole enää jäljellä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turunmaan rakennusinventoinnit ja maisemahistoria kartalla Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 20.11.2022. Linkitetty julkaisussa: Saarento, Paula (toim.): Turunmaa yhteinen kulttuuriympäristömme, s. 4. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 17. Turku: Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 2019. ISBN 978-951-595-211-0 ISBN 978-952-320-023-4. Julkaistu palvelussa Issuu.com (pdf) (viitattu 20.11.2022).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 20.11.2022.
- ↑ a b Pakkanen, Tuuli: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Kemiön pohjoisosa, s. 8. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2005. ISSN 1238-3201. ISBN 951-614-055-6. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 20.11.2022).
- ↑ a b Turunmaan rakennusinventoinnit ja maisemahistoria kartalla: Gesterby (Zoomaus linkitetystä karttanäkymästä julkaisussa Saarento 2019 toim., s. 4.) Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 22.11.2022. (suomeksi)
- ↑ a b Tarkastuskäynti aiemmin tuntemattomalle aidatulle vuorelle (pdf) Museovirasto. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ a b Kemiönsaaren asutuksen kehitys tyssäsi ajanlaskun alussa Turun Sanomat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ a b Gesterby, Kimito Finlandssvenska Bebyggelsenamn: SLS. Viitattu 6.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Turunmaan rakennusinventoinnit ja maisemahistoria kartalla: Kemiö / Gästerby (Kohdetiedot karttatason "Turunmaa yhteinen kulttuuriympäristömme - Åboland vår gemensamma kulturmiljö alue" pistekohteelle "Kemiö / Gesterby". Zoomaus linkitetystä karttanäkymästä julkaisussa Saarento 2019 toim., s. 4.) Lounaistiedon karttapalvelu. Viitattu 22.11.2022. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gesterbyn vanhoja karttoja Kansallisarkiston palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)