Georgia O’Keeffe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georgia O’Keeffe. Alfred Stieglitzin kuvaama muotokuva vuodelta 1918.

Georgia Totto O’Keeffe (15. marraskuuta 18876. maaliskuuta 1986) oli yhdysvaltalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan suurikokoisista maalauksistaan, jotka esittävät usein luonnonmuotoja kuten kukkia ja luita, New Yorkin pilvenpiirtäjiä ja New Mexicon maisemia.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Georgia O’Keeffe syntyi Wisconsinissa ja opiskeli muun muassa Art Students League of New Yorkissa. New Mexico oli O’Keeffelle rakasta seutua yli puolen vuosisadan ajan, ja hän muutti sinne vakituisesti vuonna 1949. Hänen maineensa kasvoi 1940-luvulla nopeasti, ja yksityisnäyttelyitä pidettiin Art Institute of Chicagossa 1943 ja Museum of Modern Artissa 1946.

O’Keeffe oli naimisissa valokuvaaja ja impressario Alfred Stieglitzin kanssa vuodesta 1924 tämän kuolemaan 1946 asti. Stieglitz oli 24 vuotta vanhempi kuin O’Keeffe, ja hän toimi määrätietoisesti edistääkseen vaimonsa taideuraa.[1] O’Keeffelle myönnettiin Presidential Medal of Freedom ja vuonna 1985 National Medal of Arts.

O’Keeffestä tuli vuonna 1962 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen. Vanhemmiten hänen näkönsä rappeutui, ja näin maalaaminen vaikeutui huomattavasti. Hän kuoli 98-vuotiaana Santa Fessä ja sai toivomuksensa mukaisesti polttohautauksen. Ikääntyneen taiteilijan henkilökohtainen avustaja Juan Hamilton levitti hänen tuhkansa tuuleen.

Suomessa modernistin taideteoksia nähtiin ensimmäisen kerran Taidemuseo Tennispalatsissa vuonna 2012.[2]

Vuonna 2009 ilmestyi Bob Balabanin ohjaama tv-elokuva Georgia O'Keeffe. Nimiroolissa on Joan Allen ja Jeremy Irons esittää Alfred Stieglitziä.[3]

Väite seksuaalissävytteisistä kukkatauluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka O’Keeffen teoksiin kuuluu paljon enemmän muita luontoaiheita kuin kukkia, on hän suurista kukkamaalauksistaan tunnetuin. Jo 1920-luvun alkupuolelta lähtien töihin on muiden toimesta liitetty freudilainen väite teosten seksuaalisesta sävystä, että näennäisesti kukkia esittävissä teoksissa kuvataan itse asiassa naisen genitaalien eri osia. Väitteen laittoi liikkeelle Alfred Stieglitz jo vuonna 1919. O’Keeffe itse kielsi kuuden vuosikymmenen ajan voimallisesti, että hänen maalauksensa olisivat olleet millään tavoin seksuaalisia.[4][5]

Miehisessä ja taidetta tekeviin naisiin konservatiivisesti suhtautuvassa 1900-luvun taidemaailmassa ajatus seksuaalisista kukista otettiin mieluusti vastaan, ja tämä tulkinta hyväksyttiin laajalti, taiteilijan vastaväitteistä huolimatta. Taiteilijan työt jatkuvasti ikään kuin kutistettiin kysymykseen "kukka vai vagina?", eikä teoksia juuri haluttu tarkastella muilla tavoilla. 1970-luvulla feministit yrittivät omia O’Keeffen kukkateokset osaksi feminististä kuvastoa. O’Keeffe itse ei kuitenkaan suostunut yhteistyöhön heidän kanssaan millään tavoin.[4][5]

Tate Modern järjesti 2016 O’Keeffen teoksista laajan retrospektiivisen näyttelyn. Näyttelyn yksi suurimpia tavoitteita oli tuoda monipuolisesti esille taiteilijan tuotantoa ja esitellä sen eri puolia – ja samalla pyrkiä eroon taiteilijaa vuosikymmenet vainonneesta, vanhentuneesta genitaalikeskeisestä näkemyksestä. Tate Modernin näyttelyiden johtaja Achim Borchardt-Humen mukaan O’Keeffe-näyttelyn järjestäminen oli museolle tärkeää myös siksi, että se lisää tietoisuutta naisten panoksesta 1900-luvun taiteeseen. Naisten osuus uhkaa yhä jäädä miesten varjoon. O’Keeffe piti itseään aina ensisijaisesti tärkeänä taiteilijana, ei vain tärkeänä naistaitelijana.[4]

Hulluruohotaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1932 Georgia O’Keeffe maalasi ikonisen taulun nimeltä Jimson Weed/White Flower No. 1. Taulu esittää hulluruohon (Datura stramonium, engl. jimson weed) kukkaa. Taulu on kooltaan 121,9 × 101,6 cm. Tuo taulu myytiin vuonna 2014 huutokaupassa 44,4 miljoonan dollarin hintaan, ja siitä tuli kallein koskaan siihen mennessä huutokaupattu naispuolisen maalarin taulu. Sen osti kokoelmiinsa Crystal Bridges Museum of American Art, joka sijaitsee Arkansasissa Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 taulu oli esillä Tate Modern -museossa, ensimmäistä kertaa Euroopassa sitten taulun huutokauppaamisen.[6][4]

Hulluruohon kukkia kasvoi lähellä O’Keeffen kotia. Taiteilijaa viehätti kukan ulkonäkö ja tuoksu. Hän itse kommentoi hulluruohotaulujaan esimerkiksi sanomalla, että "Useimmat kaupunkilaiset kiirehtivät ympäriinsä, eikä heillä ole aikaa katsella kukkaa. Haluan että he näkevät sen halusivatpa tai eivät."[7]

Toinen hulluruoho-aiheinen taulu tilattiin O’Keeffeltä vuonna 1936. Sekin on nimeltään Jimson Weed, mutta alkuperäinen nimi oli Miracle Flower. Tämä taulu on kookkain O’Keeffen maalauksista, 177,8 × 212,1 cm. Siinä on kuvattuna neljä hulluruohon kukkaa: yksi nuppu ja kolme avointa kukkasta. Taulun tilasi kosmetiikkayritys Elizabeth Arden. Vuonna 1971 taulu siirtyi Eli Lilly and Companylle. Eli Lilly puolestaan lahjoitti taulun 1997 IMA:lle eli Indianapolis Museum of Art -museolle.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Georgia O’Keeffe Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.7.2014.
  2. Valjakka, Timo: Georgia O'Keeffe AMERIKKALAINEN Helsingin Sanomat. 8.6.2012. Viitattu 20.7.2017.
  3. Georgia O'Keeffe (2009) IMDb. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  4. a b c d Ellis-Petersen, Hannah: Flowers or vaginas? Georgia O’Keeffe Tate show to challenge sexual cliches The Guardian. 1.3.2017. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  5. a b Gegorgia O'Keeffe Facts www.GeorgiaOkeeffe.net. Viitattu 20.7.2017.. (englanniksi)
  6. Tate Modern to show iconic flower painting by Georgia O’Keeffe (lehdistötiedote) 1.3.2016. Tate Modern. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  7. a b Jimson Weed Indianapolis Museum of Art. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.