George Eastman

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George Eastman
George Eastman
George Eastman
Syntynyt 12. heinäkuuta 1854
Waterville, New York
Kuollut 14. maaliskuuta 1932 (77 vuotta)
Rochester, New York
Ammatti keksijä, liikemies
Puoliso naimaton

George Eastman (12. heinäkuuta 1854 Waterville, New York14. maaliskuuta 1932 Rochester, New York) oli yhdysvaltalainen keksijä, liikemies ja filantrooppi. Hän perusti Eastman Kodakin ja keksi rullafilmin, joka oli Louis Le Princen kehittämän elokuvafilmin pohjana. Eastmanin keksintöjen ansiosta valokuvaus muuttui kalliista yksittäisten henkilöiden harrastuksesta yleiseksi huviksi.[1]

Nuoruus ja perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Eastman syntyi 1854 Watervillessä, New Yorkissa Maria Kilbourn ja George Washington Eastman kolmilapsisen perheen nuorimpana.[2] Perhe piti Watervillessä 30 eekkerin laajuista taimitarhaa, jonka he myivät vuonna 1860, jolloin he muuttivat Rochesteriin. Kaksi vuotta myöhemmin perheen isä, George Washington Eastman kuoli, ja perheelle jäi vain vähän rahaa. George Eastmanin vanhempi sisko Ellen Maria avioitui 1868, jolloin Eastman jätti koulun auttaakseen perhettään. Kaksi vuotta myöhemmin vammainen sisko, Emma Kate kuoli.[3] Eastman ei mennyt koskaan naimisiin, mutta hänellä oli pitkä ystävyyssuhde yhteistyökumppaninsa vaimon, Josephine Dickmanin kanssa.[4]

Eastman työskenteli aluksi vähäpätöisissä tehtävissä kahdessa eri vakuutusyhtiössä, mutta 19-vuotiaana hän pääsi pankkiin toimistotyöntekijäksi. Vaikka Eastman joutui jättämään koulun jo nuorena, hän kehitti silti itseään lukemalla tietosanakirjoja naapurin kirjakaupassa ja opiskelemalla ranskaa ja saksaa.[5]

Keksijä ja Kodakin perustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Eastmanin patentti kamerasta ja rullafilmistä.

Kun Eastman oli 24-vuotias, hän suunnitteli matkaa Santo Domingoon ja työtoverinsa kannustamana hän hankki raskaan kameralaitteiston, jotta hän pystyisi tallentamaan matkansa. Eastman ei koskaan lähtenyt Santo Domingoon, mutta hän alkoi kehittää kameratekniikkaa. Päivisin hän oli töissä pankissa ja iltaisin hän teki kokeita. Kolmen vuoden kokeiden jälkeen Eastman onnistui kehittämään kuivalevyn. Hän patentoi vuonna 1880 koneen, jolla pystyi tuottamaan runsaasti kuivalevyjä. Eastman ymmärsi nopeasti keksintönsä taloudelliset mahdollisuudet, ja huhtikuussa 1880 hän vuokrasi Rochesterista tuotantotilat ja[2] perusti Eastman Dry Plate and Film Companyn.[6]

Yrityksen ensimmäinen Kodak-merkkinen kamera tuli markkinoille vuonna 1888. Nimi Kodak oli Eastmanin itsensä keksimä. Hän oli aina pitänyt kirjaimesta K, ja Kodak syntyi, kun Eastman vaihteli kirjaimia ja halusi sanan alkavan ja loppuvan K:hon.[2] Samoihin aikoihin Kodakin filmejä käyttivät myös elokuva-alan pioneerit, sillä Louis Le Prince kuvasi varhaisimman säilyneen elokuvan Roundhay Garden Scene Kodakin filmille.[7] Vuonna 1889 Thomas Edisonkin hankki Eastmanin elokuvakoneen prototyypin.[5] Samana vuonna Eastman kehitti rullafilmin, joka on edelleen standardi kameroissa. Hän järjesti yrityksensä uudestaan vuonna 1892, ja sen nimeksi tuli Eastman Kodak.[6]

Kun elokuva alettiin esittää teattereissa 1895, Eastmanin elokuvafilmin myynti kasvoi.[5] Vuonna 1900 Eastman toi markkinoille Kodak Brownie No.1 kameran, joka oli lapsille tarkoitettu kamera ja jota myytiin dollarilla.[6] Eastmanin yrityksestä oli tuohon mennessä kasvanut maailman suurin valokuvaustarvikkeita tuottava yritys.[5]

Eastman oli poikkeuksellinen yritysjohtaja omana aikanaan, sillä hän halusi työntekijöidensä saavan vielä jotain muuta hyvän palkan lisäksi. Ensimmäisen kerran hän toteutti ajatuksiaan vuonna 1899, kun hän jakoi työntekijöilleen huomattavan summan omia rahojansa. Myöhemmin Eastman kehitti osinkojärjestelmän, jonka ansiosta jokainen työntekijä sai osuutensa yrityksen osakevoitosta. Vuonna 1919 hän antoi 10 miljoonan dollarin arvosta omia osakkeitaan työntekijöille.[2] Eastman vetäytyi yrityksestään eläkkeelle vuonna 1925.[8]

Hyväntekeväisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eastman harjoitti aktiivisesti hyväntekeväisyyttä ja teki suuria lahjoituksia monille oppilaitoksille. Ensimmäisen 50 dollarin lahjoituksensa hän teki 60 dollarin viikkopalkastaan Mechanics Institute of Rochesterille. Hän arvosti suuresti Massachusettsin teknistä korkeakoulua, jonka oppilaita hän palkkasi usein. Eastmanin lahjoitukset MIT:lle kohosivat lopulta 20 miljoonaan dollariin. Hän lahjoitti rahat nimellä Mr. Smith.[2]

Hammaslääketiede ja musiikki olivat Eastmanille tärkeitä. Hän oli mukana toteuttamassa Rochesterissa hammaslääkäriklinikkaa, jolle hän lahjoitti 2,5 miljoonaa dollaria. Hän perusti Rochesteriin myös Eastman School of Musicin. Yhtenä päivänä vuonna 1924 Eastman lahjoitti kerralla 30 miljoonaa dollaria Rochesterin yliopistolle sekä Hampton- ja Tuskagee-instituutille.[2]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eastman kärsi viimeiset vuodet etenevästä sairaudesta, joka kovetti selkäytimen alaosan soluja. Hän ei pystynyt enää säilyttämään aktiivista elämäntapaa ja päätti lopettaa elämänsä.[2] Eastman teki itsemurhan 77-vuotiaana vuonna 1932 ja jätti jälkeensä viestin: ”Työni on tehty. Miksi odottaa?”[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grimm, Robert T. (toim.): Notable American philanthropists. Westport, Connecticut: Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 1-57356-340-4. Google-kirjat (viitattu 21.8.2011). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Inventor George Eastman Biography Viitattu 28.7.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g George Eastman Kodak. Viitattu 28.7.2011. (englanniksi)
  3. Grimm, s. 87.
  4. Lindsay, David: George Eastman PBS Online. Viitattu 28.7.2011. (englanniksi)
  5. a b c d Grimm, s. 88.
  6. a b c d George Eastman Biography Biography.com. A&E Television Networks. Viitattu 28.7.2011. (englanniksi)
  7. The History of Discovery of Cinematography Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  8. Grimm, s. 89.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]