Gallemosen suolöytö
| Gallemosen suolöytö Gallemosefundet |
|
|---|---|
 |
|
| Löytyminen | |
| Valtio | Tanska |
| Löytöpaikka | Djursland (en) |
| Löytäjä | kaksi paimenpoikaa |
| Löytöpäivä | |
| Säilytys | |
| Paikkakunta | Kööpenhaminan kunta |
| Kokoelma | Tanskan kansallismuseo |
| Kuvaus | |
| Esinetyyppi | suolöytö |
| Materiaali | pronssi ja kupari |
| Valmistustapa | valaminen |
| Esittää | reunuskirves, käsi- ja kaularenkaat, hevosvaunun osat |
| Mitat | 20 esinettä |
| Paino | 11,735 kg |
| Merkitys | Tanskan varhaisin metallikokoelma |
| Valmistettu | |
| Kulttuuri | Únětice-kulttuuri |
| Ajanjakso | neoliittinen kausi/pronssikausi (vaihde) |
| Valmistettu | |
| Valmistuspaikka | Keski-Eurooppa |
 Gallemosen suolöytö |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Gallemosen suolöytö on Randersin [1] lähellä Djurslandissa Pohjois-Jyllannin Tanskassa vuonna 1887 löydetty kätkö, joka sisälsi erilaisia pronssista ja kuparista valmistettuja esineitä. Nämä ovat toistaiseksi Tanskan vanhimmat ajoitetut metalliesineet. Esineet ovat joutuneet maahan ilmeisesti votiivilahjana, kun jumalille uhrattiin jotain arvokasta. Esineet löysivät kaksi karjapaimenina ollutta poikaa.[2][3][4]
Votiiviuhri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geologisten tutkimuksien mukaan entinen suo oli tapahtuneen aikana avovetinen lampi. Koska löytö tehtiin turvemaasta, tulkitaan löytö aina votiiviuhriksi. Uhraukset pudotettiin veteen vähintään 50 metriä rannasta joko veneestä tai ruuhesta käsin. Uskonnollinen tapa oli vielä yleinen Etelä-Skandinavian pronssikaudella ja sen jälkeen rautakaudella. Tapahtuman jälkeen seuraavien satojen vuosien aikana lammen luonnontilassa on tapahtunut suuri muutos, kun se ensin kasvoi umpeen ja sitten kuivui laidunmaaksi.[5][1][6]
Sisältö ja ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löydön esittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytö sisälsi 21 pronssista ja kuparista valmistettua esinettä, joiden yhteispaino oli 11,735 kilogrammaa. Joukossa ei ollut romua, vaan ne olivat kaikki lähes ehjiä mutta käytettyjä esineitä. Se sisälsi yhdeksän rengasta, yhdeksän kirveenterää ja kolme kaksipyöräisten vaunujen osaa.[7][8]
Kirveen terät olivat tyypiltään reunuskirveitä, joiden reunus oli varsin matala. Yhden kirveen koristekuviot viittaavat alkuperään Britteinsaarilta. Muut esineet vaikuttavat olevan Keski-Saksasta tai Tanskasta. Kaikki kirveen terät olivat käytettyjä. Osalla oli teroittmisesta johtuvaa terän lyhenemistä ja muilla kirveillä oli muita vaurioita kuten esimerkiksi lohkeamisia.[2][9]
Kirveenterien kemialliset analyysit tuottivat vertailukelpoisia tuloksia. Yksi kirves oli valmistettu Britanniassa sikäläisistä raaka-aineista. Yksi kirves oli metalliseokseltaan keskieurooppalaista kuparia ja sen mallikin viittasi samaan suuntaan. Muut kirveet olivat kotimaista valmistetta ja ne oli valmistettu sekoittamalla erilaisten esineiden pronssia keskenään.[8]
Kaksipyöräisen vaunun pyöreästä tangosta ja kuparista valmistetut metalliosat ovat löydön suurin yllätys. Kaksi tankoa olivat 31,9 ja 30,6 senttimetriä pitkät. Tankojen päissä oli koukkumaiset kiinnitysosat, jotka oli valettu yhdeksi kappaleeksi. Kolmas vaununosa oli lyhyempi ja litteän muotoinen. Kolmen osan yhteispanoksi tulee 2,9 kilogrammaa kuparia. Vaununosille ei tunneta muita vastineita mistään. Lähin vastine on löydetty Tutankhamonin hautakammiosta Egyptistä. Vaunujen ulkonäkö on tunnettu myös eräistä antiikin astioiden pintaan maalatuista koristekuvituksia. Kesy hevonen esiteltiin Etelä-Skandinaviassa sikäläisen pronssikauden aluksi. Voi kuitenkin olla, ettei kaikilla ollut vielä kivikaudella käytettävissään hevosia ja hevoselle kaksipyöräisiä vaunuja. Sillä saatettiin kuitenkin ratsastaa tai vetää esimerkiksi nelipyöräisiä vaunuja. Täytyy kuitenkin muistaa, että ruotsalaisissa kalliopiirroksissa esiintyy kaksipyöräisiä vaunuja, mutta niiden ajoitus on tätä löytöä myöhäisempi. Jos kaksipyöräisen vaunujen osat olikin hankittu vain metallin takia, voidaan sama motiivi liittää kuluneiden kirveenterien hankintaan ja säilytykseen. Ne olivat raaka-ainetta uusille itsevaletuille esineille.[9][10][11]
Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Löytö on ajoitettu noin 2000 eaa. eli se sijoittuu myöhäiselle neoliittiselle kivikaudelle.[2][4]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä löytö valaisee, mikä tilanne oli Jyllannissa myöhäisellä neoliittisella kivikaudella. Täällä osattiin jo valaa itsekin kirveitä, mikäli käytössä oli vähintään romupronssista. Vastaavanalinen Pilen kätkö on löytynyt myös Ruotsista. Kauppasuhteet olivat sellaisia, että jyllantilaiset saivat käsiinsä sekä brittiläistä että keskieurooppalaista tuotantoa. Keskieuroopassa kauppaa käyvä osapuoli oli joku taho Únětice-kulttuurin [6] väestöstä. Siltä oli hankittu ainakin yksi kirves, vaununosat ja kaikki käsi- ja kaularenkaat.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jensen, Jørgen: De rituelle ofre Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 26.5.2018. (tanskaksi)
- ↑ a b c Vandkilde, Helle: The Metal Hoard from Pile in Scania, Sweden: Place, things, time, metals, and worlds around 2000 BCE, s. 67. ISD LLC, 2017. ISBN 9788771844986. Google-books (viitattu 26.5.2018). (englanniksi)
- ↑ Vanhdkilde, Helle: A Biographical Perspective on Ösenringe from the Early Bronze Age, s. 263-281. kirjassa: Kienlin, T. (toim.): ”Die Dinge als Zeichen: Kulturelles Wissen und materielle Kultur”. Bonn, Saksa: Habelt, 2005. academia.edu (PDF) (viitattu 26.5.2018). (englanniksi)
- ↑ a b Burenhult, Göran: Arkeologi i Norden I (De tidigaste bronserna), Natur & Kultur, 2010, ISBN 9789127130975
- ↑ The sacrifice Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Jensen, Jørgen: Eftertragtet metal Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 26.5.2018. (tanskaksi)
- ↑ The chariot equipment from Gallemose Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Imported and domestic axes Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Where do the chariot parts come from? Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
- ↑ The horse and the chariot Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Randsborg, Klavs: Bronze age chariots Acta Archaeologica. 2010. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)