Fernando del Valle
Fernando del Valle (ent. Brian Skinner, s. 28. helmikuuta 1964) on yhdysvaltalainen oopperalaulaja, äänialaltaan on tenori.
Del Valle vaihtoi sukunimensä kunnioittaakseen isoisäänsä Fernando Meléndez del Vallea, joka oli myös tenori.[1] Hän on vuonna 1876 El Salvadorin presidenttinä toimineen Andrés del Valle pojanpojanpoika ja eversti José María San Martínin (El Salvadorin presidentti vuosina 1854–1856 ja Santa Teclan kaupungin perustaja) jälkeläinen.[2][3]
Del Valle syntyi Louisianan New Orleansissa.[4] Hän valmistui Tulanen yliopistosta sekä Southern Methodist Universitystä, joka sijaitsee Texasin Dallasissa. Hän opiskeli myös San Franciscon oopperan Merola Opera Programissa vuosina 1992 ja 1993. Myöhemmin hän voitti Chicagon Bel Canto -kilpailun ja muutti Italiaan, missä hän opiskeli Carlo Bergonzin, Thomas Haywardin ja Elena Nikolaidin johdolla.
Del Valle debytoi oopperassa seitsemäntoista ikäisenä vuonna 1981 ja lauloi seuraavana vuonna Bachin Matteus-passion tenorisolistina New Orleansissa. Hän jatkoi uraansa konserttitenorina laulaen muun muassa Beethovenin Missa Solemnisin sekä Verdin, Brittenin ja Lloyd Webberin Requiemien solistina. Euroopan-debyytti oli vuonna 1995 Beethovenin 9. sinfoniassa Orchestra Sinfonica di Milano Giuseppe Verdin kanssa, ja pian hän lauloi oopperarooleja italialaisissa oopperataloissa. Hän debytoi 1998 menestyksekkäästi Saksassa ja Wexford Festivalilla Irlannissa. Vuodesta 1999 lähtien del Valle on esiintynyt ympäri maailmaa. Muutaman vuoden ajan hän oli kiinnitettynä Staatstheater Darmstadtin tenoriksi.[5]
Vuonna 2003 Ricarda Jacobi maalasi hänen muotokuvansa.[6] Vuonna 2004 El Salvadorin entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Ernesto Rivas-Gallont kutsui del Vallen laulamaan kaksi konserttia Santa Teclan kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Hartaana katolisena del Valle pyysi, että ensimmäinen konsertti pidettäisiin 23. syyskuuta, pyhän Theklan juhlapäivänä.[7]
Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antonín Dvořák: Stabat Mater, op. 58, Akademischer Chor Zuerich, Universitaetsorchester Innsbruck, joulukuu 2010
- Elgar: The Dream of Gerontius, Sydney Philharmonia Choirs, äänitetty konsertissa Sydneyn oopperatalossa 13.6.2010
- Beethoven: 9. sinfonia, Orchestra Sinfonica di Roma, La Vecchia, ASIN: B003916FH6 (Allegro)
- Antônio Carlos Gomes: Salvator Rosa, Patrick Shelly, Dorset Opera ja Musicians Union of Great Britain, ASIN:B000G16FG6
- "Fernando del Valle" aarioita, Eraldo Salmieri The New Symphony Orchestra of Sofia tuottaja: Michael A. Skinner, ASIN: B00004RKGZ
- "Magna res est amor", Martin Sander, urut, ASIN: B00008ZAZD
- Verdi: Requiem, John Nelson ja Staatsphilharmonie Rheinland-Pfalz, ASIN: B00IT6SHTA (Naxos)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Santa Tecla, Cronología" ISBN 99923-0-141-4 Recopilada por Dr. Juan José Contreras Callejas, Mauricio Alvarado Cea Campo, Ángela Margarita Alvarado: Consejo National para la Cultura y el Arte, CONCULTURA, San Salvador 2004: sivu 14, "El Diario de Hoy, 30 de Noviembre de 1985
- ↑ http://archive.laprensa.com.sv/20040822/opinion/opinion1.asp (Arkistoitu – Internet Archive) La Prensa Grafica, 22. elokuuta 2004, La distinguida genealogía de los San Martín
- ↑ "Un tenor lírico con raíces tecleñas" by Morena Azucena 22-09-04 VIDA, sivu 106 http://www.elsalvador.com
- ↑ "New Orleans: "Big year for the Big Easy" 17. tammikuuta 2003, Richard Siklos http://www.telegraph.co.uk
- ↑ Orpheus Oper International, Rittersstrasse 11, D-10969 Berlin, Heft 5, Juni 2001: Thema: "Tenoere!" A 4848 E ISSN 0932-661
- ↑ "Malen wie ein Vogel, der sein Lied Pfeift" - Interview (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Santa Tecla con 150 años, Eugenia Velásquez, Publicada 9 de Agosto 2004, El Diario de Hoy, metro@elsalvador.com
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
