Stabat Mater
Ulkoasu

Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta. Sen todennäköinen tekijä on Jacopone da Todi, ja se käsittelee Marian kärsimystä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana. Nimi on lyhenne ensimmäisen rivin sanoista Stabat mater dolorosa (”Seisoi äiti tuskissaan”). Sitä pidetään yhtenä vaikuttavimmista keskiaikaisista latinankielisistä runoista.lähde?
Hymni liitettiin roomalaisen riituksen liturgiaan sekvenssinä 1400-luvulla ja poistettiin käytöstä Trenton kirkolliskokouksessa. Se otettiin uudelleen käyttöön Jeesuksen äidin tuskien muistopäivänä (15. syyskuuta) yhteydessä 1727.[1][2]
Sanat ja suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latinankielinen teksti[3] ja sen suomennos:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stabat mater dolorosa
- iuxta Crucem lacrimosa,
- dum pendebat Filius.
- Cuius animam gementem,
- contristatam et dolentem
- pertransivit gladius.
- O quam tristis et afflicta
- fuit illa benedicta,
- mater Unigeniti!
- Quae maerebat et dolebat,
- pia Mater, dum videbat
- nati poenas inclyti.
- Quis est homo qui non fleret,
- matrem Christi si videret
- in tanto supplicio?
- Quis non posset contristari
- Christi Matrem contemplari
- dolentem cum Filio?
- Pro peccatis suae gentis
- vidit Iesum in tormentis,
- et flagellis subditum.
- Vidit suum dulcem Natum
- moriendo desolatum,
- dum emisit spiritum.
- Eia, Mater, fons amoris
- me sentire vim doloris
- fac, ut tecum lugeam.
- Fac, ut ardeat cor meum
- in amando Christum Deum
- ut sibi complaceam.
- Sancta Mater, istud agas,
- crucifixi fige plagas
- cordi meo valide.
- Tui Nati vulnerati,
- tam dignati pro me pati,
- poenas mecum divide.
- Fac me tecum pie flere,
- crucifixo condolere,
- donec ego vixero.
- Iuxta Crucem tecum stare,
- et me tibi sociare
- in planctu desidero.
- Virgo virginum praeclara,
- mihi iam non sis amara,
- fac me tecum plangere.
- Fac, ut portem Christi mortem,
- passionis fac consortem,
- et plagas recolere.
- Fac me plagis vulnerari,
- fac me Cruce inebriari,
- et cruore Filii.
- Flammis ne urar succensus,
- per te, Virgo, sim defensus
- in die iudicii.
- Christe, cum sit hinc exire,
- da per Matrem me venire
- ad palmam victoriae.
- Quando corpus morietur,
- fac, ut animae donetur
- paradisi gloria. Amen.
- Murehella haikealla
- seisoi Äiti ristin alla,
- johon Poika naulitaan.
- Sydän sykki surkiasti,
- syyneleitä katkerasti
- silmä vuosi tulvanaan.
- Voi sen tuskaa verratointa
- vaivattaissa viatointa
- ainokaista poikaansa!
- Voipa määrää huokausten,
- kuin hän seisoi rinnatusten
- ristin kanssa rakkaansa!
- Ken ei itkun pisaroita
- vuodattane katkeroita
- tätä huolta nähdessään!
- Kumpa äitin neidellisen
- poika hurskas, taivaallinen
- käytetähän kärsimään!
- Jesust’ äiti pilkattavan
- näki, ynnä kiusattavan
- synnin tähden maailman;
- kuuli hänen ristin alla
- riutuenkin siunaamalla
- kiusaajansa kostavan.
- Voi sit’ äitin kärsimystä!
- Hänen kanssans’ yhdistystä
- minun pitävi etsiä;
- palavalla sydämellä
- kyyneleillä kylvetellä
- Herran ruumista pyhää.
- Poveheni, äiti, paina
- haavat vuotamahan aina,
- joita vuosi poikasi,
- vuosi ruoskin suomittaissa
- sekä ristinnaulittaissa
- tähden suurten syntini!
- Häntä tahdon katsastella,
- hartahasti huokaella
- päivieni päätteesen.
- Kyyneltesi kumppaliksi
- ja surusi toveriksi
- jään mä ristin juurehen.
- Mua ellys eroittako,
- luotasi pois luovuttako,
- pyhä, puhdas impyinen!
- Veisata valitusvirttä
- tahdon, ja syleillä hirttä,
- joll’ on poikas’ ainoinen.
- Mua hänen haavoissansa
- hautele, ja vaivallansa
- poies päästä synnistä,
- häntä kuulemaan kehoita,
- taivahan taloon osoita
- viimeisenä päivänä!
- Ristinsä tukeni olkoon,
- kuolostansa mulle tulkoon
- turva vahva Tuonelaan,
- että Luoja armahtaisi,
- sielu kurja onnen saisi
- käydessäni kuolemaan! Aamen.
- – Suomentanut A. Oksanen (1852).[4]
Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stabat materin tekstin ovat säveltäneet useat säveltäjät, mm:
- Giovanni Battista Pergolesi, f-moll (1736)
- Joseph Haydn (1767)
- Luigi Boccherini sopranolle ja jousille / altolle, tenorille ja jousille (1781/1800)
- Gioachino Rossini (1832, 1842)
- Antonio Vivaldi RV 621 (1712)
- Giovanni Pierluigi da Palestrina (1590)
- Antonín Dvořák op. 58
- Domenico Scarlatti
- Krzysztof Penderecki (1962)
- Zoltán Kodály
- Francis Poulenc (1950)
- Karl Jenkins
- Franz Schubert g-moll, D 175, f-moll D 383
- Karol Szymanowski op. 53
- Giuseppe Verdi (1898)
Suomalaisia säveltäjiä
- Bengt Johansson (1951)
- Leevi Madetoja (Marian murhe, 1917)
- Jaakko Mäntyjärvi (1998)
- Toivo Kuula op 25[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jeesuksen äidin tuskien muistopäivä fides.katolinen.fi. Viitattu 18.4.2022.
- ↑ "Stabat Mater". The Concise Grove Dictionary of Music. Oxford University Press, Inc., 1994. Answers.com 29 Aug. 2009. (Archive.org)
- ↑ Stabat Mater doloros preces-latinae.org. Viitattu 21.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Marian murhe, Wikiaineisto
- ↑ Reijo Pajamo Erkki Tuppurainen: Suomen musiikin historia. Kirkkomusiikki, s. 732. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X