Feissaus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Feissaus on kansalaisjärjestöjen tapa hankkia jäseniä ja kuukausilahjoittajia (suoraveloitussopimuksella) sekä tiedottaa järjestön toiminnasta kasvokkain (engl. face-to-face, F2F tai direct dialogue campaign, DDC) tapahtuvien tapaamisten avulla. Tyypillisesti katumarkkinointia harjoitetaan kesäaikaan vilkasliikenteisillä paikoilla, kuten yliopistokaupungeissa ja festivaaleilla. Idea on alun perin tullut Greenpeaceltä Itävallasta, ja hyvien kokemusten toimivuuden myötä se aloitettiin Suomessa 2001. F2F-työtä valvoo Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Feissarit ovat pääasiassa nuoria opiskelijoita, jotka saavat työstään tunti- ja/tai provisiopalkkaa. Osa järjestöistä kouluttaa itse feissaajansa (esimerkiksi Amnesty International, Greenpeace, Unicef ja Suomen luonnonsuojeluliitto) ja osa käyttää ulkopuolista varainhankintayritystä (WWF).

Feissarit kulkevat tiimeinä julkisilla ja vilkasliikenteisillä alueilla pukeutuneena edustamansa järjestön tunnuksiin. Feissarin tarkoituksena on pysäyttää ihmisiä keskustelua varten, jonka kuluessa feissari esittelee edustamaansa järjestöä ja pyrkii vakuuttamaan kuuntelijan lahjoittamaan vapaavalintaisen summan kuukausilahjoituksena.

Monelle järjestölle tämä työ on vakiintunut hyväksi varainhankintakeinoksi. Esimerkiksi Unicefin tuotoista lähes seitsemän miljoonaa tuli feissauksen kautta vuonna 2009.[1] Vuonna 2012 Amnesty Internationalin Suomen osasto arvioi saavansa noin 95% yksityisistä lahjoittajistaan feissauksen avulla, Greenpeacen Suomen osasto taas 90%.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Feissaus on herättänyt närkästystä, sillä useat ihmiset eivät pidä siitä, että heitä häiritään kaduilla. Eri järjestöjen mukaan valituksia ei kuitenkaan järjestöjen toimistoille asti tule paljoakaan, suhtautuminen on yleensä neutraalia tai positiivista.[3] Monien järjestöjen tehdessä samaa työtä voi feissareita kerääntyä tietyillä alueilla kiusaksi asti. Tämä on johtanut esimerkiksi Helsingissä eri järjestöillä tiukkaan yhteistyöhön, jotta samoilla alueilla ei olisi liikaa varainhankkijoita.[3]

Kuukausilahjoitukset ovat pienentäneet järjestöjen varainkeruukustannuksia. Suomen Punainen Risti luopui feissauksesta sen kalleuden takia,[3] mutta on aloittamassa toimintaa uudelleen vuoden 2010 aikana.[4]

Feissausta käyttäviä järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Feissauksesta tuli miljoonabisnes hs.fi
  2. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012071515848189_uu.shtml
  3. a b c Meri Laitinen: Feissarit korpeavat kadulla liikkujia (Uutispäivä Demari)
  4. Suomen Punainen Risti Varsinais-Suomen piiri: Feissarit hankkivat tukea toiminnallemme (PDF) Tässä ja nyt Varsinais-Suomen piiri. Viitattu 17.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]