FS Jean de Vienne (1935)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Ranskan merivoimien La Galissonnière -luokan kevyttä risteilijää. Muita saman nimisiä aluksia, katso FS Jean de Vienne.
Jean de Vienne
LaGalissonniere-1.jpg
Civil and Naval Ensign of France.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Arsenal de Lorient
Kölinlasku 20. joulukuuta 1931
Laskettu vesille 31. heinäkuuta 1935
Palveluskäyttöön 10. helmikuuta 1937
Palveluskäytöstä Toulonissa miehistönsä upottama 27. marraskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma 7600 t (kuiva)
9120 t (kuormattu)
Pituus 179 m (kokonaispituus)
Leveys 17,5 m
Syväys 5,35 m
Koneteho 84000 hevosvoimaa
Nopeus 31 solmua
Miehistöä 540
Aseistus 9 x 155 mm/L54.3 tykkiä kolmoistorneissa
8 x 90 mm ilmatorjuntatykkiä
24 x 40 mm ilmatorjuntatykkiä
4 x 550 mm torpedoputkea

Jean de Vienne oli Ranskan laivaston La Galissonnière -luokan kevyt risteilijä, joka palveli toisessa maailmansodassa Vichyn Ranskan laivastossa. Alus oli nimetty ranskalaisen 1300-luvulla eläneen ritarin, kenraalin ja amiraalin Jean de Viennen mukaan.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Arsenal de Lorientilta. Sen köli laskettiin 20. joulukuuta 1931 ja alus laskettiin vesille 31. heinäkuuta 1935. Alus valmistui 10. helmikuuta 1937.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan alkaessa aluksen modernisointi oli juuri päättynyt Toulonissa ja se palasi 3. risteilijäviirikköön Bizerteen. Viirikön tehtävänä oli valvoa Ranskan etuja Pohjois-Afrikassa, mikäli Italia liittyisi sotaan. Ennen Italian sotaan liittymistä viirikön tehtävät olivat rajalliset ja sen tärkein tehtävä oli Ranskan kultavarantojen siirtäminen Halifaxiin Nova Scotiaan joulukuussa 1939. Italian julistettua sodan 10. kesäkuuta 1940 viirikkö osallistui Gibraltarinsalmessa merenkulun valvontaan. Ainoa havainto vihollisesta oli epäonnistunut hyökkäys Italian merivoimien sukellusvenettä Dandoloa vastaan.

Jean de Vienne oli Algeriassa Ranskan antautuessa ja se vältti tuhon Mers-el-Kebirissä kesäkuussa 1940. Alus suojasi heinäkuussa hävittäjien kanssa Strasbourgin pakoa, jonka jälkeen saattoi paenneen aluksen Touloniin. Alus viipyi toimettomana Toulonissa, kunnes se liitettiin maaliskuussa 1941 Ranskan avomerilaivastoon.

Ranskan laivaston upottautuessa Toulonissa alus oli kuivatelakalla ja aluksen päällikkö Mailloux yritti tuhota aluksen, mutta saksalaisjoukot estivät räjäytykset. Aluksen venttiilit kuitenkin avattiin, jolloin se vajosi pohjaan estäen kuivatelakan porttien avaamisen ja siten estäen telakan käytön. Miehistö myös tuhosi aluksen järjestelmät.

Alus luovutettiin Italian laivastolle, joka nimesi sen FR.11:ksi. Alus nostettiin 18. helmikuuta 1943 ja sen kunnostus alkoi. Italian antautuessa aluksen kunnostustöistä oli saatu valmiiksi noin 85 prosenttia. Kesäkuun lopulla alus oli valmiina siirrettäväksi Liguriaan viimeisteltäväksi ja Triesten miehistö oli lähetetty Ranskaan vastaanottamaan alusta. Syyskuussa saksalaiset miehittivät aluksen estäen sen siirron.

Liittoutuneiden ilmahyökkäyksessä 24. marraskuuta 1943 alukseen osui ja se syttyi tuleen. Alus kallistui, kunnes sen kylki osui laituriin. Toulonin vapauduttua elokuussa 1944 aluksen kunnostusta mietittiin, mutta siitä luovuttiin kannattamattomana. Aluksen hylky romutettiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Whitley, M. J. s. 43