Naval Group

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Arsenal de Lorient)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naval Group
Naval Group Logo.png
Yritysmuoto Société Anonyme
Perustettu 2002 (yksityistetty)[1]
Puheenjohtaja Pierre Eric Pommelle[1]
Kotipaikka Pariisi, Ranska; päätoimipiste: 40-42 Rue du Docteur Finlay Paris, 75732 France[1]
Toimiala laivanrakennus- ja puolustusteollisuus
Liikevaihto Laskua 4,155 mrd. USD (2019)[2]
Omistaja Ranskan valtio, Thales

Naval Group S.A. (vuosina 2007-2017 DCNS, vuosina 2003-2007 DCN eli Direction des Constructions Navales) on ranskalainen sotilaalliseen meriteollisuuteen keskittynyt teollisuuskonserni.[1][2] Yritys suunnittelee ja valmistaa pinta-aluksia, sukellusveneitä, elektronisia komponentteja, torpedoja ja valvontajärjestelmiä. Yritys tarjoaa asiakkailleen koulutusta, simulointeja ja huoltopalveluja maailmanlaajuisesti.[1][3]

Yhdysvaltalainen Defence News -uutispalvelu kokosi arvionsa maailman sadasta suurimmasta aseteollisuusyhtymästä liikevaihtoineen vuonna 2019. Uutispalvelu arvioi Naval Groupin maailman 30. suurimmaksi aseteollisuusyritykseksi (2019) liikevaihdon 4,16 miljardiksi Yhdysvaltain dollarin liikevaihdolla. [2]

Naval Group (edeltäjineen) on huoltanut järjestelmiä ja vaihtanut polttoaineen esimerkiksi ydinkäyttöiseen lentotukialus Charles de Gaulleen.

Naval Group on edeltäjineen (DCNS) osallistunut esimerkiksi seuraavien Ranskan laivaston hankkeisiin: ballistisilla ohjuksilla varustettu ydinsukellusvene Le Terrible, eurooppalaiset FREMM-monitoimifregatit ja ydinkäyttöiset Barracuda-luokan hyökkäyssukellusveneet (2021-). Naval Group suorittaa vaativiakin alusten elinkaareen liittyviä huoltotoimenpiteitä, kuten ydinkäyttöisen lentotukialus Charles de Gaulle -lentotukialuksen polttoainetankkaus ja huoltoineen.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön taustalla on Ranskan vanhimpia telakoita kuten Ruelle (perustettu 1751), Nantes-Indret (1771), Lorient (1778) ja Cherbourg (1813). Vuonna 1926 yhtiöllä oli hallinnassaan nykyiset telakkansa.lähde?

Ranskan laivasto lunasti 1770 entisen Ranskan Itä-Intian komppanian telakka-alueen L'Orientin, vaikka sille ei aluksi ollutkaan käyttöä. Vuoteen 1795 mennessä telakasta oli muodostunut laivaston neljäs telakka. Lorient ja Cherbourg eivät kuitenkaan vastanneet toiminnoiltaan vanhojen satamien rinnalla.[4]

Toisen maailmansodan aikana Ranskan laivaston alusten suunnittelusta ja valmistuksesta vastasi DCN, johon myöhemmin liitettiin puolustusteollisuuden hallinnointi Délégation générale pour l'armement, DGA. Vuonna 1997 Ranskan hallitus päätti uudelleen järjestää telakkansa sekä laivastonsa hallinnan. Suunnittelu ja hallinto eriytettiin valmistuksesta, jolloin DCN muodosti teollisen osan. Vuonna 2000 DCN:stä muodostettiin puolustusministeriön alainen kansallinen yhtiö irrottamalla se DGA:sta. Vuotta myöhemmin hallitus ilmoitti yhtiön yksityistämisestä.

Vuonna 2002 DCN ja Thales muodostivat yhteisyrityksen nimellä Armaris markkinoidakseen toimintojaan. Yhteistyö paransi DCN:n asejärjestelmävalikoimaa ja laajensi Thaleksen toiminnan laivanrakennukseen. Armaris omisti puolet Horizon SAS:sta, joka oli ranskalais-italialaisen Horison fregatin hallinnointiyritys sekä puolet EuroSysNav SAS:sta, joka oli Horizon-projektin taistelujärjestelmätoimittaja.lähde?

DCN ja Thales sopivat 29. maaliskuuta 2007 Ranskan hallituksen kanssa yhtiöiden Ranskan-toimintojen yhteenliittämisestä. DCN vastaanotti Thaleksen toiminnot Ranskan meriteollisuudessa lukuun ottamatta laitteistoihin liittyviä toimintoja. Samalla yhtiöstä tuli Armariksen ja MOPA2:n ainoa omistaja. Thales sai 25% osuuden DCN:stä Ranskan valtion hallinnoidessa 75%. Samassa yhteydessä nimi muutettiin DCN:stä DCNS:ksi.lähde?

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Pariisissa.[1] Tuotantolaitoksia ovat Cherbourg, Brest, Lorient, Nantes-Indret, Ruelle, Toulon ja Saint Tropez. Lisäksi yhtymällä on tytäryhtiöitä Brasiliassa, Bulgariassa, Intiassa, Malesiassa, Saudi-Arabiassa ja Singaporessa sekä toimistot Chilessä, Kreikassa, Italiassa ja Pakistanissa.

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteilla ollut FREMM-luokan fregatti fregatti D655 Bretagne (2019; kuva vuodelta 2017).

Yhtiön projekteja ovat muun muassa:

  • La Fayette -luokan fregatit [5]
  • Horizon -luokan fregatit
  • FREMM
  • FM400
  • Gowind [6]
  • Swordfish
  • Ecoship
  • Ranskan laivaston lentotukialukset
  • Foudre-luokan maihinnousualukset
  • Mistral-luokka
  • Redoutable-luokka
  • Triomphant-luokka
  • Rubis-luokka
  • Barracuda-luokka
  • Agosta-luokka
  • Scorpene-luokka

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif & Roberts, Stephen S.: French Warships in the Age of Sail 1786–1861 – Design, Construction, Careers and Fates. Minnesota, Yhdysvallat: Seaforth Publishing, 2015. ISBN 978-1-84832-204-2. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Naval Group SA bloomberg.com. Viitattu 1.1.2021. (englanniksi)
  2. a b c Top 100 for 2020 (2019 revenue) defensenews.com. Viitattu 1.1.2021. (englanniksi)
  3. a b Naval Group naval-technology.com. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  4. Winfield, Rif & Roberts, Stephen S. s. 29
  5. FTI Medium-Size Frigates naval-technology.com. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  6. Gowind 2500 Corvette naval-technology.com. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:DCNS (company)