Koordinaatit: 61.282°N, 25.265°E

Evon harjoitusalue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen puolustusvoimien harjoitusalue on Padasjoella sijaitseva harjoitusalue. Alueella on sekä sotilaallisia että siviilikriisinhallintaan, palo- ja pelastustoimeen liittyviä harjoitusalueita.

Sotilaalliset harjoitusalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Padasjoen ampumarata,
Padasjoen koulutuskeskus
Sijainti: 61.282°N, 25.265°E.
Sijainti: Padasjoki
Ylläpitäjä: Suomen Reserviupseeriliitto, Padasjoen reserviyhdistys
Kiväärilajit: hirviammunta, rynnäkkökivääri, sovellettu reserviläisammunta
Pistoolilajit:

Alueen ampumarata koostuu useasta osasta: Telhonjärven lounaispuolella, Vähä-Hervon itäpuolella ja Iso-Hervon koillispuolella sijaitsee puolustusvoimien 150 metrin ampumarata, jossa voidaan ampua rynnäkkökiväärillä.

Samalla alueella on myös muita kuin sotilasammuntoihin liittyviä ratoja Hälvälän ampumaradan tapaan, kuten Padasjoen Riistanhoitoyhdistyksen hirviampumarata metsästystutkintoa varten sekä Padasjoen reserviyhdistyksen pistoolirata ja sovelletun reserviläisammunnan rata.[1]

Leiri- ja harjoitusalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumarasta etelään Iso-Taruksen itäpuolella ja Vähä-Taruksen koillispuolella sekä Kaakonlammin eteläpuolella on leiri- ja harjoitusalue, jota käyttävät muuhun kuin ammuntaan maanpuolustuskoulutusyhdistys sekä reserviupseeri- ja muut reserviläisyhdistykset.

Alueella on kaksi tielaitoksen lahjoittamaa majoitusparakkia (suurehko tupa Hauho ja pienehkö tupa Kouvola, neljä viiden hengen huonetta), yksi varastoparakki, kaksi kuuden hengen saunaa sekä lisäksi puolustusvoimien joukkuesauna. Aluetta käyttävät mm. maanpuolustuskoulutusyhdistys, Tapiolan Reserviupseerien ja Espoon Reserviläisten talvi- ja kesäpäivien järjestäjät.[2]

Siviilikriisinhallinnan leiri- ja kurssikeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas harjoitusalue on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) leiri- ja kurssikeskus Palotarus, joka sijaitsee Vähä-Taruksen lounaispuolella, Iso-Taruksen länsirannalla ja Iso-Hervon koillispuolella.[3] Aluetta käytetään sopimuspalokuntien (aikaisemmalta nimeltään vapaaehtoiset palokunnat) harjoitusalueena.

Alue on parhaiten varusteltu kolmesta harjoitusalueesta. Siellä on yksitoista majoitusmökkiä (Tavi, Kuikka, Haapana, Viklo, Liro, Kuovi, Kivitasku, Satakieli, Peukaloinen, Kiuru ja Punarinta), kaksi saunaa (Metso ja Teeri), ruokala (Kuhankeittäjä), ruokailukatos (Käki), tarjoilukatos (Kottarainen), grillikatos (Käenpiika), luentosali (Käpytikka) ja hallintorakennus (Palokärki).

Aluetta käytetään alkusammutuksen harjoitusalueena, mutta myös yleisluontoisena kurssikeskuksena, jota voidaan sopimuspalokuntien lisäksi tarjota myös yrityksille.