Evolution (showpaini)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Evolution oli heel-ryhmä (pahiksia) World Wrestling Entertainmentin RAW-brändissä vuosina 2003–2005 ja 2014. Ryhmä muodostui neljästä painijasta: Triple H:sta (johtaja), Ric Flairista, Batistasta ja Randy Ortonista.

Kun Orton voitti World Heavyweight -mestaruuden vuoden 2004 SummerSlam-tapahtumassa, hänet erotettiin Evolutionista, koska hän ei suostunut luovuttamaan mestaruusvyötään Triple H:lle. Batista lähti ryhmästä voitettuaan Royal Rumble -tapahtuman ja käytettyään mestaruusottelunsa Triple H:n World Heavyweight -mestaruuteen WrestleMania XXI -tapahtumassa, jonka hän voitti. Vuoden 2005 loppupuolella Triple H löi lekalla Flairia WWE Homecoming -tapahtumassa, mikä tarkoitti Evolutionin loppua. Evolution teki paluun vuonna 2014 jäsenillä Triple H, Randy Orton ja Batista. He hävisivät kaksi kertaa ryhmälle The Shield.

Muodostuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unforgiven-tapahtumassa Triple H puolusti World Heavyweight -mestaruutta Rob Van Damia vastaan. Matsin aikana Ric Flair juoksi kehään. Hetken aikaa näytti siltä kuin Flair aikoi lyödä Triple H:ta, mutta hän löikin Van Damia. Sen ansiosta Triple H säilytti mestaruuden. Tämän jälkeen Flair toimi usein Triple H:n managerina kehän ulkopuolella. Juuri SmackDown -brändistä RAW'hon siirtynyt Batista otti managerikseen myös Flairin. Kun Triple H aloitti vihanpidon Scott Steineriä vastaan Batista, Randy Orton ja Ric Flair auttoivat häntä usein.

Ryhmä perustettiin virallisesti 3. helmikuuta, 2003, ja ryhmän jäsenet alkoivat kutsumaan ryhmää nimellä Evolution. Orton ja Batista kuitenkin loukkaantuivat matseissa helmikuussa 2003. 26. toukokuuta Orton palasi ja hyökkäsi naamioituneena Shawn Michaelsin ja Kevin Nashin kimppuun.

Vihanpitoselvennä Shawn Michaelsia ja Goldbergia vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 Bad Blood -tapahtumassa Flair voitti Michaelsin, kun Orton löi Michaelia tuolilla. Samana iltana Triple H säilytti World Heavyweight -mestaruuden Kevin Nashia vastaan Hell in a Cell -matsissa. Unforgivenissä Orton (jolla oli käytössään "Legend Killer" -kikkaselvennä) voitti Michaelsin todistaakseen olevansa todella Legendan Tappaja. Myöhemmin illalla Triple H puolusti maailmanmestaruutta Goldbergia vastaan. Flairin avusta huolimatta Goldberg voitti Triple H:n, ja Goldbergista tuli uusi World Heavyweight -mestari.

29. syyskuuta RAW'ssa Triple H sanoi antavansa palkkioksi 100 000 dollaria sille, joka ottaa Goldbergin pois pelistä. 20. lokakuuta Batista teki paluun, pieksi Goldbergin ja sai 100 000 dollarin palkkion. Survivor Series -tapahtumassa Orton osallistui Elimination Tag Teamselvennä -matsiin Eric Bischoffin tiimissä "Stone Cold" Steve Austinin tiimiä vastaan. Orton oli ottelun ainut selviytyjä. Myöhemmin samana iltana Goldberg kohtasi Triple H:n uusintaottelussa World Heavyweight -mestaruudesta, ja hän voitti ottelun jatkuvista sekaantumisista huolimatta.

Menestys (2003-2004)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armageddon-tapahtuman jälkeen Evolution hallitsi kaikkia mestaruuksia, joita RAW'ssa oli saatavilla. Armageddonissa Batista ja Flair voittivat World Tag Team -mestaruudet Tag Team Turmoil -matsissa, kun taas Orton voitti Rob Van Damilta WWE Intercontinental -mestaruuden. Samassa tapahtumassa Triple H voitti World Heavyweight -mestaruuden Goldbergilta Triple Threat -matsissa, johon osallistui myös Kane.

Tammikuussa 2004 Royal Rumble -tapahtumassa Flair ja Batista puolustivat onnistuneesti mestaruutta entisiä mestareita Dudley Boyzeja vastaan Tables-matsissa. Samassa tapahtumassa Triple H säilytti mestaruuden Shawn Michaelsia vastaan Last Man Standingselvennä -matsissa, kun matsi päättyi tasapeliin. Flair ja Batista hävisivät World Tag Team -mestaruuden Booker T:lle ja RVD:lle 16. helmikuuta, mutta he voittivat sen takaisin 22. maaliskuuta.

WrestleMania XX -tapahtumassa Evolution voitti Rock 'n' Sock Connection -ryhmän (The Rock (kyseessä oli hänen viimeinen matsinsa) ja Mick Foley) 3 vs. 2 Handicap -matsissa. Päätapahtumassa Triple H hävisi World Heavyweight -mestaruuden Chris Benoitille Triple Threat -ottelussa, johon osallistui myös Shawn Michaels. Backlash -ottelussa Flair hävisi Shelton Benjaminille. Samana iltana Orton puolusti onnistuneesti Intercontinental-mestaruutta Cactus Jackia vastaan Hardcore-matsissa. Päätapahtumassa Benoit säilytti mestaruuden Triple Threat -matsissa, johon osallistuivat myös Triple H ja Shawn Michaels, pakottaen HBK:n luovuttamaan. Bad Bloodissa Hell in a Cell -matsissa Triple H.n ja Michaelsin vihanpito tuli päätökseen Triple H:n voittaessa matsin.

Erimielisyys ja itsetuho (2004)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orton World Heavyweight -mestarina.

Kun Orton oli mestari, hän muodosti Rated RKO-tiimin Edgen kanssa. Yhdessä he voittivat Batistalta ja Flairilta World Tag Team -mestaruuden 19. huhtikuuta. Vengeance-tapahtumassa Edge lopetti Ortonin seitsemän kuukauden Intercontinental-mestaruuskauden.

26. heinäkuuta RAW'ssa Triple H sai viimeisen mahdollisuuden voittaa World Heavyweight -mestaruuden Iron Man -matsissa. Aiemmin Ortonista oli tullut ykköshaastaja World Heavyweight -mestaruuteen SummerSlam -tapahtumaan. Iron Man -matsin kuitenkin voitti Benoit, mikä tarkoitti sitä, että Orton kohtaisi Benoitin SummerSlamissa. SummerSlamissa Orton selätti Benoitin ja hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin maailmanmestari WWE:n historiassa. 16. elokuuta RAW'ssa Orton puolusti onnistuneesti mestaruuttaan Benoitia vastaan tämän saamassa uusintaottelussa. Matsin jälkeen Evolution (Batista, Ric Flair ja Triple H) tuli juhlimaan Ortonin voittoa. Kun Batista "riemuissaan" nosti Ortonin harteilleen, Triple H näytti Ortonille peukkuja. Yllättäen Triple H käänsikin peukalonsa alas ja käski Batistan pudottaa Orton maahan. Tämän jälkeen Evolution alkoi pieksää Ortonia, ja Triple H kertoi, ettei Orton olisi mitään ilman Evolutionia. Tämän seurauksen Ortonista tuli "face" (hyvis), ja hän ryhtyi vihanpitoon entisiä tiimitovereita vastaan.

23. elokuuta RAW'ssa Triple H käski Ortonia lahjoittamaan World-titteli hänelle, tai muuten tämä potkittaisiin Evolutionista. Orton oli tekemässä työtä käskettyä, mutta sitten hän sylkäisikin Triple H:n kasvoille ja löi tätä mestaruusvyöllä. Tämän jälkeen RAW'n manageri Eric Bischoff ilmoitti, että Randy Ortonin ja Triple H:n välille tulisi ottelu World Heavyweight -mestaruudesta Unforgiven-tapahtumaan.

Unforgivenissä Triple H voitti World-mestaruuden Ortonilta neljännen kerran. Ortonin ja Triple H:n välinen vihanpito jatkui Survivor Series -tapahtumaan asti, jossa Ortonin tiimi kukisti Triple H:n tiimin Ortonin ollessa tiiminsä viimeinen ja ainoa selviytyjä.

6. joulukuuta RAW'ssa Triple H:n World Heavyweight -mestaruus hyllytettiin Triple Threat -ottelussa käytetyn tuplaselätyksen vuoksi. Otteluun osallistuivat myös Benoit ja Edge. Hyllytyksen vyoksi mestaruustittelistä oteltaisiin Elimination Chamber- matsissa New Year's Revolution -tapahtumassa.

Hajoaminen (2005)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Batista World Heavyweight -mestarina.

Elimination Chamber -matsissa Triple H, Batista ja Orton olivat viimeiset kehässä olijat. Orton selätti Batistan käyttämällä lopetusliikettään RKO:ta, ja Triple H voitti tittelin Batistan avulla. Royal Rumbleen Orton sai matsin Triple H:ta vastaan maailmanmestaruudesta. Triple H ei halunnut Batistan osallistuvansa Royal Rumbleen vaan keskittyvän auttamaan häntä. Batista kieltäytyi ja osallistui Royal Rumbleen numerolla 28 ja voitti sen. Samana iltana Triple H säilytti mestaruuden, mikä lopetti vihanpidon Ortonia vastaan.

Triple H yritti suostutella Batistaa kohtaamaan WrestleManiassa SmackDownin WWE-mestari JBL:n mieluummin kuin hänet World-tittelistä. Batista oli siirtymässä SmackDowniin brändiseremoniassa, mutta hän kääntyi "faceksi", hyökkäsi Evolutionin kimppuun ja valitsi Triple H:n vastustajakseen WrestleMania XXI -tapahtumaan. Batista voitti Triple H:n World Heavyweight mestaruuden WrestleMania XXI:ssä. Backlashissa Batista säilytti mestaruuden Triple H:n saamassa uusintaottelussa. Vengeancessa Batista puolusti onnistuneesti mestaruutta Hell in a Cell -matsissa Triple H:ta vastaan. Matsin jälkeen Batista teki rauhan Triple H:n kanssa.

Vengeancen jälkeen Triple H lähti vähäksi aikaa kuvioista ja Flair kääntyi faceksi voitettuaan Intercontinental-mestaruuden, mikä tarkoitti Evolutionin loppua. Triple H palasi "WWE Homecoming" -tapahtuman RAW'n jaksossa 3. lokakuuta, jolloin hän ja Flair voittivat Chris Mastersin ja Carliton. Matsin jälkeen Triple H iski Flairia lekalla.

  • Sisääntulomusiikit

Mestaruudet ja saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]