Evert Jakobsson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Evert Brynolf Jakobsson (16. helmikuuta 1886 Helsinki16. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen juristi ja yleisurheilija.[1]

Jakobsson sijoittui Lontoon 1908 olympialaisissa perinteisen tyylin keihäänheitossa kahdeksanneksi ja karsiutui vapaan tyylin keihäänheiton loppukilpailusta.[1] Vuonna 1906 hän saavutti keihäänheitossa kahdesti molempien käsien yhteistuloksen epävirallisen maailmanennätyksen, 96,55 ja 98,47 m. Paremman käden heiton tulokseksi Jakobsson sai 57,42 m. Jakobssonin tulokset perustuivat parannukseen, jonka hän yhdessä Jarl-veljensä kanssa oli tehnyt keihääseen: sen narupunoksen alle oli sijoitettu kaksi jäykkää nuoranpätkää, joiden päät ulkonivat punoksen alta ja mahdollistivat paremman otteen keihäästä. Menetelmä kiellettiin vuonna 1906. Paremman käden keihäänheiton sääntöjenmukainen maailmanennätys vuonna 1906 oli ruotsalaisen Eric Lemmingin 53,79 m.[2] Seuratasolla Jakobsson edusti Helsingin Reipasta.[1]

Evert Jakobsson oli varatuomari ja hän toimi johtotehtävissä vakuutusalalla, muun muassa Vakuutusyhtiö Tarmon toimitusjohtajana. Jakobsson osallistui kunnallispolitiikkaan Haagan kauppalassa; hän oli kauppalanjohtajana 1922–1923.[3]

Evert Jakobssonin serkku oli taitoluistelun olympiavoittaja Walter Jakobsson. Teatterinjohtaja ja ohjaaja Jack Witikka oli hänen poikansa.[4]

Evert Jakobssonin veli Jarl Jakobsson heitti myös keihästä ja osallistui Lontoon olympialaisiin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 90. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  2. Martti Jukola: Huippu-urheilun historia, 3. painos, s. 333. WSOY, 1956.
  3. Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1949, s. 275. Suomen Lakimiesliitto, 1949.
  4. Kuka kukin on, s. 1176. Otava, 1990. ISBN 951-1-10604-X.
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.