Euroopanmustamänty

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopanmustamänty
Sosna czarna całość koszęcin pl.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Männyt Pinus
Laji: nigra
Kaksiosainen nimi

Pinus nigra
J. F. Arnold

Euroopanmustamännyn ja sen alalajien levinneisyysalueita: *      P. nigra subsp. salzmannii *      P. nigra subsp. laricio *      P. nigra subsp. nigra *      P. nigra subsp. dalmatica *      P. nigra subsp. pallasiana
Euroopanmustamännyn ja sen alalajien levinneisyysalueita:
  •      P. nigra subsp. salzmannii
  •      P. nigra subsp. laricio
  •      P. nigra subsp. nigra
  •      P. nigra subsp. dalmatica
  •      P. nigra subsp. pallasiana
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Euroopanmustamänty Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Euroopanmustamänty Commonsissa

Euroopanmustamänty eli mustamänty (Pinus nigra) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Sitä tavataan koko Manner-Euroopassa Espanjasta Krimille asti ja myös Vähässä-Aasiassa. Sitä on istutettu myös Pohjois-Amerikkaan. Lajista erotetaan tavallisesti kaksi tai kolme alalajia sen kasvualueen eri osien mukaan.

Euroopanmustamänty voi kasvaa yli 40 metriä korkeaksi. Tummanvihreät neulaset kasvavat pareittain ja ovat 10–15 senttimetriä pitkiä. Kävyt ovat ruskeita, symmetrisiä, melkein kolme kertaa niin pitkiä kuin leveitä. Ne kasvavat lyhyen varren päässä kärki alaspäin.[2] Pituudenltaan kävyt ovat 5–8 senttimetriä pitkiä.[3]

Suomessa euroopanmustamäntyjä kasvaa puistopuina maan eteläisimmissä osissa.[4] Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on kaksi paksua yksilöä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Farjon, A.: Pinus nigra IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
  2. Svarttall Den virtuella floran. Viitattu 1.11.2019. (ruotsiksi)
  3. Coombes, Allen: Puut, s. 39. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30137-x.
  4. Pieni taimipuoti [vanhentunut linkki]
  5. Kivikkotarha Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Arkistoitu 28.6.2018.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.