Niittoyökkönen
| Niittoyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Hämyköt Erebidae[1] |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Erebinae |
| Suku: | Euclidia |
| Laji: | glyphica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Euclidia glyphica |
|
| Katso myös | |
Niittoyökkönen (Euclidia glyphica) on alkukesän erittäin yleinen pienehkö yökköslaji. Yökkösille melko poikkeuksellisesti se on aktiivinen päiväaikaan.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yökkönen, jonka olemus tuo helposti mieleen mittariperhoset. Etusiivet ovat harmaanruskeat. Niiden poikki kulkee kaksi ohutta valkoista poikkiviirua, jotka ovat siiven keskiosan puolelta paksulti suklaanruskealla varjostuneet. Lisäksi siiven kärkiosassa, etureunassa on selvä suklaanruskea täplä. Takasiivet ovat kirkkaan keltaiset, tyviosastaan ja ulkoreunasta ruskeat ja niissä on mustanharmaa poikkiraita. Pää ja keskiruumis ovat ruskeat, takaruumis lähinnä harmaa. Perhosen lepoasento heinikossa on hyvin tyypillisen kolmiomainen pää ylöspäin. Siipien kärkiväli on 27–30 mm.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levinneisyysalue ulottuu läntisimmästä Euroopasta Mongoliaan saakka[5] Suomessa niittoyökköstä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lentoaika alkaa toukokuun puolivälissä ja jatkuu aina heinäkuulle saakka. Lennon huippukausi on kesäkuussa.[6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erittäin yleinen ja runsaslukuinen perhoslaji, jota tavataan niityillä, pelloilla ja tienpientareilla. Perhoset lentävät päivällä auringonpaisteessa lyhyitä matkoja kerrallaan ja laskeutuvat heinille heti auringon mennessä pilveen. Ne myös lähtevät häiriöstä helposti lentoon. Toukka koteloituu ohuen kotelokopan sisään maahan ja kotelo talvehtii.[4][5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää erityisesti apiloilla (Trifolium), mutta myös muilla hernekasveilla ja orvokeilla (Viola).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.suomen-perhoset.fi/niittoyokkonen/
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/euclidia_glyphica.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=2463
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 226–227
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/glyphica.html
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Euclidia/glyphica/Euclidia%20glyphica.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen perhostutkijain seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums [vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)