Tämä artikkeli käsittelee Wessexin kuningasta. Merciaa 700-luvulla hallinneesta Ethelbaldista on oma artikkelinsa.
Ethelbald tai Æthelbald (noin 834 – 20. joulukuuta860) oli Wessexin kuningas vuosina 856–860 ja isänsä Ethelwulfin seuraaja. Hän oli Ethelwulfin ja Osburgan toinen poika Ethelstanin jälkeen.
Ethelbald nimitettiin Wessexin alikunininkaaksi vuonna 855, kun hänen isänsä Ethelwulf lähti vierailemaan Roomassa. Hänen vanhempi veljensä Ethelstan oli kuollut vuonna 851 tai pian sen jälkeen. Hänen nuorempi veljensä Ethelbert nousi Kentin kuninkaaksi. Ethelwulfin palatessa Englantiin hänen poikansa Ethelstan oli jo kuollut ja valtakuntaa hallitsi hänen toinen poikansa Ethelbald. Ethelbald oli mukana salaliitossa, jonka päämääränä oli syöstä Ethelwulf vallasta. Ethelwulf pakotettiin luopumaan Wessexin kruunusta poikansa hyväksi. Ethelwulf säilytti kuitenkin asemansa Kentin, Surreny, Sussexin ja Essexin kuninkaana kuolemaansa vuonna 858 saakka.[1]
Ethelbald meni myöhemmin naimisiin ilmeisesti vuonna 858 jo edellisen kuninkaan kanssa naimisissa olleen frankkien kuninkaan Kaarle Kaljupään tyttären Judithin kanssa, joka oli ensimmäisessä avioliitossaan vasta 13-vuotias. Ethelbald kuoli lapsettomana noin 24-vuotiaana 20. joulukuuta 860, ja hänet haudattiin Sherborneen, Dorsetiin.
(1983) Alfred the Great: Asser's Life of King Alfred & Other Contemporary Sources. Penguin Classics.
Ortenberg, Veronica (2010). "'The King from Overseas: Why did Æthelstan Matter in Tenth-Century Continental Affairs?", England and the Continent in the Tenth Century:Studies in Honour of Wilhelm Levison (1876-1947). Brepols.
Stenton, Frank (1971). Anglo-Saxon England, 3rd, Oxford University Press.