Ine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Inen muistolaatta Wellsin katedraalin lattiassa.

Ine tai Ini (k. noin 728 Rooma) oli Wessexin kuningas 688726. Anglosaksien kronikan mukaan hän nousi valtaistuimelle Cædwallan luovuttua kruunusta vuonna 688.[1][2] Ine oli Wessexin vahvimpia hallitsijoita ennen Alfred Suurta, ja hän julkaisi lait, jotka ovat varhaisen Englannin yhteiskuntaolojen merkittävä lähde.[2]

Inen sukutaustasta on lähteissä ristiriitaisia tietoja. Anglosaksien kronikan käsikirjoituskopio A:n mukaan Ine oli Cenredin poika ja polveutui kuningas Ceawlinin oletetusta pojasta Cuthwinesta. William Malmesburylaisen mukaan Ine olisi kuitenkin polveutunut Cynegilsin veljestä Cuthbaldista.[1]

Vuodelle 687 päivätyn sopimuksen mukaan Ine lahjoitti maata Berkshirestä apotti Heanille. Devonin valtaus toteutui luultavasti Inen valtakaudella, ja Exeterin luostari perustettiin vuonna 690. Anglosaksien kronikka kertoo, että Kentin miehet pääsivät sopimukseen Inen kanssa ja antoivat hänelle 30 000 korvaukseksi Cædwallan veljen Mulin surmasta. Samana vuonna Ine saattoi voimaan uudet lait, jotka olivat määräyksiltään huomattavasti tarkempia kuin aiemmat. Säädöksiin kuului muun muassa vuosittainen kirkollisvero kaikille vapaille miehille. Vero määräytyi kunkin maaomaisuuden mukaan ja maksettiin Martinpäivänä, yleensä viljana.[1][2]

Shelbornen piispanistuin perustettiin vuonna 705, ja ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Malmesburyn luostarin apotti Aldhelm. Hiippakuntaan kuuluivat uudet valloitetut alueet Dorset, Somerset ja Devon. Länsisaksien ensimmäiset synodit pidettiin Aldhelmin kutsusta.[1]

Ine liittoutui vuonna 710 Sussexin kuninkaan Nunnan kanssa Cornwallin brittejä vastaan.[2] Anglosaksien kronikan mukaan Ine tappoi vuonna 721 Cynewulfin. Sussexissa oli ryhdytty valmistelemaan Inen syrjäyttämistä, ja Ine taisteli sussexilaisia vastaan vuonna 722 ja 725, jolloin hän surmasi Ealdberhtin. Beda Venerabiliksen mukaan Ine hallitsi 38 vuotta ja luopui sitten kruunusta ja lähti pyhiinvaellusmatkalle Roomaan. William Malmesburylaisen mukaan Inen vaimo Æthelburh kannusti miestään pyhiinvaellukselle ja seurasi häntä Roomaan vuonna 726.[1][2]

  Edeltäjä:
Cædwalla
Wessexin kuningas
 
Seuraaja:
Aethelheard

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kings of Wessex 534–944 Foundation for Medieval Genealogy. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e Ine Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)