Eteläinen agora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eteläinen agora
Sijainti Miletoksen arkeologinen alue, Balat, Didim, Aydın, Turkki
Koordinaatit 37°31′42″N, 27°16′45″E
Rakennustyyppi agora
Valmistumisvuosi n. 280–150 eaa.
Tyylisuunta doorilainen (alkup.)
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Eteläinen agora oli antiikin aikainen agora eli tori ja kauppapaikka Miletoksessa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen agora rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuosina 280–150 eaa. Sen rakentaminen alkoi Antiokhos I:n aikana, ja sen tieltä raivattiin 20 varhaisemman klassisen kauden kaupungin korttelia taloineen, toisin sanoen noin 120 taloa. Ensimmäisenä rakennettiin agoran itäsivun pylväikkö, ja myöhemmin 200- tai 100-luvulla eaa. ensin pohjois- ja sitten eteläsivun pylväshallit. Agoraa muutettiin ja lisärakennettiin vielä roomalaisella kaudella, jolloin se muutettiin kokonaan rakennusten sulkemaksi aukioksi. Agoraa on ehdotettu Miletoksen poliittiseksi agoraksi, jota käytettiin virallisissa tilaisuuksissa. Hallitsijat tekivät sinne paljon lahjoituksia.[1][2][3]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen agora sijaitsi Miletoksen niemen keskellä etelään Pohjoisesta agorasta sekä Buleuterionista ja sen itäpuolella olleesta keskusaukiosta. Agoran koko oli noin 164 × 194 metriä eli noin 32 000 neliömetriä, mikä tekee siitä yhden kreikkalaisen maailman suurimmista agoroista. Aukio ja sen rakennukset oli sovitettu kaupungin muuhun asemakaavaan.[1][3]

Pohjoisportti eli ”Miletoksen portti”

Miletoksen portti eli Eteläisen agoran pohjoisportti Pergamon-museossa Berliinissä.
Miletoksen portti Miletoksen pienoismallissa. Eteläinen agora sijaitsi sen takana, mutta sitä ei ole toteutettu pienoismalliin. Pergamon-museo.

Agoran pohjoisportti rakennettiin roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. keisari Hadrianuksen aikana. Sen paikalla oli aiemmin ollut doorilaista tyyliä edustanut propylon. Nykyisin portti on pystytetty uudelleen Pergamon-museoon Berliinissä, ja tunnetaan ”Miletoksen porttina”. Portin pituus oli noin 29 metriä ja korkeus noin 17 metriä. Se oli kaksikerroksinen ja rakennettu kolmiportaiselle krepidomalle. Alakerroksen pylväät edustivat kompositatyyliä ja yläkerroksen pylväät korinttilaista tyyliä. Agoran sisäänkäyntinä toimivat alakerroksen kolme kaariholvattua porttiaukkoa.[1][2][4]

Itäsivun stoa

Agoran itälaidalla oli doorilaista tyyliä edustanut pylväikkö, jonka takaosassa oli huoneita kolmessa rivissä. Kyseessä saattaa olla Stoa stadiaia eli ”stadionin mittainen stoa”, joka mainitaan eräässä Didymasta löydetyssä piirtokirjoituksessa. Rakennus oli mahdollisesti kaupallista tilaa. Toisaalta sieltä on löydetty lukuisten hellenistisen ja roomalaisen kauden johtohenkilöiden patsaiden jalustoja. Didyman Apollonin temppeli mahdollisesti rahoitettiin kaupankäynnin tuotoilla. Pylväikön pituus oli noin 189,2 metriä ja syvyys noin 22,7 metriä, josta agorapihan puolen pylväskäytävää noin 7,1 metriä ja loput huonetiloja.[1][2]

Pohjoissivun stoa

Agoran pohjoissivun sekä länsisivun pohjoisosan käsitti kaksilaivainen L-kirjaimen muotoinen doorilainen stoa, jossa ei ollut huoneita. Stoan pohjoissiiven pituus oli noin 129,3 metriä ja syvyys noin 13,8 metriä, ja länsisiiven pituus noin 101,1 metriä ja syvyys noin 13,5 metriä. Rakennuksen sisäosien pylväät ovat saattaneet olla joonialaista tyyliä.[1]

Eteläsivun stoa

Etelälaidan sekä länsisivun eteläosan käsitti toinen kaksilaivainen L-kirjaimen muotoinen stoa, jonka eteläsiivessä oli rivi huoneita. Stoan eteläsiiven pituus oli noin 126,7 metriä ja syvyys noin 21,1 metriä, ja länsisiiven pituus noin 84,5 metriä ja syvyys noin 13,5 metriä. Myös tämä stoa oli julkisivultaan doorilainen ja sisäosiltaan mahdollisesti joonialainen.[1]

Muut rakennelmat

Agoran koilliskulmassa sijaitsi lähdekaivorakennukseksi tulkittu rakennelma, joka edusti korinttilaista tyyliä. Se oli omistettu Laodikelle, mikä viittaa todennäköisesti Antiokhos II:n puolisoon Laodike II:een.[1] Roomalaisella kaudella agorassa oli myös eteläportti.[2] Agoran lähellä sijaitsi suuri 100-luvulla eaa. rakennettu varastohuone, joka liittyi sen toimintaan.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Miletus, South Market (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
  2. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MILETOS (Balat) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d South Agora A walk through ancient Miletus. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2019.
  4. The North Gate of the South Agora A walk through ancient Miletus. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2019.